keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Tavoitteet: Tehtävän tarkoituksena on tutustua vihapuheeseen ja sananvapauteen liittyvään lainsäädäntöön, ja pohtia lakien tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Samalla tehtävä haastaa oppilaita kehittämään tiedonhakutaitojaan.

Tehtävä koostuu kymmenestä väitteestä, joiden vastaukset ovat muotoa kyllä, ei ja kyllä ja ei. Jokaisen väitteen kohdalta löytyy myös esimerkkivastaus ja lähteitä, joista oppilaat voi tarvittaessa ohjeistaa etsimään tietoa. Osa väitteistä on hyvin haastavia, ja opettaja voikin harkintansa mukaan jättää osan kysymyksistä käsittelemättä.

Visan toteuttaminen edellyttää, että oppilaat ymmärtävät Suomen oikeusjärjestelmän perusperiaatteet, mm. perusoikeuksien sekä oikeuskäytännön merkityksen. Oppilaiden tulee tuntea eri oikeusasteet ja korkeimman oikeuden ennakkopäätösten erityisen asema tilanteissa, joihin laki ei anna selvää vastausta. Tehtävä soveltuu esimerkiksi lukion yhteiskuntaopin opetukseen.

Osa väitteistä perustuu lainsäädännön lisäksi tässä oppimateriaalissa aiemmin käsiteltyihin sisältöihin. Tehtävä voikin toimia esimerkiksi oppilaiden opitun itsearvioinnin tukena aihepiirin käsittelyn lopuksi.

Pohjustus:

  • Suomessa lakien tulkintaan vaikuttavat oikeuskäytäntö ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset.
  • Korkeimman oikeuden päätöksiin ei voi hakea muutosta.
  • Perusoikeudet perustuvat yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin.
  • Vaikka toiminta olisikin laillisuuden rajoissa, se ei ole automaattisesti ole eettisesti oikein.

Keskustelkaa ennen tiedonhakutehtävien aloittamista luotettavien lähteiden tunnistamisesta ja lähdekriittisyydestä. Alla oleviin linkkeihin tutustuminen helpottaa tiedonhakua visan aikana. Eri palveluissa on omat hakukäytäntönsä: esimerkiksi Finlex.fi-sivustolla kannattaa hakusana katkaista ”*”-merkillä.

Tiedonhaun tueksi

 

Vihapuhevisa

1. Vihapuhe tarkoittaa vihaiselta kuulostavaa tai vihaisesti sanottua puhetta.

Kyllä ja ei: Euroopan neuvoston määritelmän mukaan ”vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.” Suvaitsemattomuuteen perustuva vihapuhe voi olla sävyltään vihaista tai pyrkiä vetoamaan tunteisiin. Vihapuhe ei kuitenkaan aina näytä vihaiselta: oikeutusta joidenkin ryhmien halventamiseen yritetään perustella joskus esim. tilastojen avulla.

2. Vihapuhetta ei mainita Suomen rikoslaissa, joten siitä ei voi saada rangaistusta.

Kyllä ja ei: Vihapuhe ei ole juridinen termi, eikä sitä ole mainittu rikoslaissa. Vihapuheeksi luokiteltava ilmaus voi kuitenkin täyttää usean rikoksen tunnusmerkit (esim. laiton uhkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan), joista voi saada rikoslain mukaisen rangaistuksen.

3. Meemi tai video ei voi olla vihapuhetta.

Ei: Myös meemi ja video voivat täyttää vihapuheen kriteerit. Euroopan neuvoston määritelmän mukaan ”vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.”

4. Sananvapaus tarkoittaa, että lain mukaan voin sanoa mitä tahansa ilman seurauksia.

Ei: Sananvapaus tarkoittaa, ettei puhetta sensuroida eli estetä ennakolta. Jotkin ilmaukset täyttävät rikoksen tunnusmerkit (esim. laiton uhkaus tai kunnianloukkaus) ja ovat siksi laittomia. Laittomien ilmaisujen rangaistusseuraamukset toteutuvat jälkikäteen. Vaikka jokin loukkaava ilmaisu olisikin laillinen, ei se tarkoita, että eettisesti hyväksyttävä.

5. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sananvapautta koskevan 10. artiklan mukaan sananvapauteen ei liity mitään vastuuta. Sananvapautta ei siis ole mitään syytä rajoittaa.

Ei: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan mukaan sananvapauteen liittyvien vapauksien käyttöön liittyy myös velvollisuuksia ja vastuuta. Artiklassa luetellaan myös syitä, joiden perusteella sananvapaus voidaan asettaa ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artikla: Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

6. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen laatiminen perustui pyrkimykselle estää joukkomurhat.

Kyllä: Ihmisoikeudet.net-sivustolta: ”Ihmisoikeuksien julistuksen laadinnan taustalla oli natsismi ja toisen maailmansodan kokemukset. Ihmiskunta oli käynyt läpi historiansa tuhoisimman sodan, jossa oli menetetty kymmeniä miljoonia ihmishenkiä. Natsi-Saksan hallinto oli osoittanut, että tarvittiin kansainväliset takeet siitä, ettei jokin valtio voisi julistaa sisäistä sotaa jotakin etnistä, kansallista tai uskonnollista kansanryhmää vastaan ja ryhtyä omien lakiensa mukaan täysin laillisesti ja järjestelmällisesti tuhoamaan ryhmän jäseniä. “Ei koskaan enää” oli kantavana ajatuksena, kun Yhdistyneet kansakunnat perustettiin vuonna 1945.”

7. YK:n ihmisoikeussopimusten Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19. artiklan mukaan valtioiden on kiellettävä lailla sekä propaganda että kansallisen, rotu- tai uskonnollisen vihan puoltaminen, joka merkitsee yllytystä syrjintään, vihollisuuksiin tai väkivaltaan.

Ei: Nämä kyllä kuuluvat yleissopimukseen, mutta niistä säädetään 20. artiklassa.

8. Törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei voi joutua vankilaan.

Ei: Minimirangaistus törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on neljä kuukautta ja maksimirangaistus neljä vuotta vankeutta.

9. Suomen oikeuskäytännössä ei ole ennakkopäätöstä, jossa olisi mainittu vihapuhe.

Ei: Korkein oikeus on antanut tuomion (KKO:2012:58) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta sekä toisen tuomion (KKO:2013:50) laittomasta uhkauksesta, joissa mainitaan termi vihapuhe.

10. Jos ilmaisusta ei ole tullut tuomiota, se ei ole vihapuhetta.

Ei: Kaikki vihapuhe ei ole rikoslain puitteissa rangaistavaa. Vaikkei vihapuhetta sisältävä tai muutoin loukkaava ilmaisu täyttäisikään rikoksen kriteereitä, se ei silti tarkoita, että sen käyttäminen olisi eettisesti oikein.

 

Keskustelkaa vastauksista:

o    Käykää yksittäin läpi väitteet ja mallivastaukset.

o    Oliko vaikeaa löytää oikeaa vastausta kysymyksiin?

o    Mistä etsitte tietoa? Millaisia lähteitä löysitte? Minkä perusteella arvioitte, että lähde oli luotettava?

o    Yllättikö joku vastauksista?

o    Kuinka helpoksi tai vaikeaksi koette vihapuheen määrittelyn ja tunnistamisen?

o    Muistathan korostaa, että vaikka toiminta olisikin laillisuuden rajoissa, se ei silti ole automaattisesti moraalisesti tai eettisesti oikein.

 

Vinkki: Kokeilkaa myös Ylen testiä sananvapauden rajoista. Yle: Testaa sananvapauden rajoja

Vinkki: Aihepiirin käsittelemiseen soveltuu myös Ei vihapuheelle! -liikkeen Kirjanmerkit-käsikirjan tehtävä ”Päivä oikeudessa” (s. 28). Tehtävässä osallistujat esittävät pienoisoikeudenkäynnin, joka perustuu todelliseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltyyn tapaukseen. Tehtävä ”Kisataan oikeuksista!!” (s. 85) antaa perustietoa ihmisoikeuksista joukkuepelin avulla. Osallistujat esittävät joukkueensa jäsenille eri ihmisoikeuksia käyttämällä apunaan mitä vain, paitsi sanoja. ”Ryhmä X”-tehtävässä (s. 76) osallistujat tarkastelevat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määriteltyjä oikeuksia ja nuoriin romaneihin yleisimmin kohdistuvaa häirintää ja hyökkäyksiä.

Vinkki: Tutustukaa muiden maiden lainsäädäntöön: Race, Racism And The Law (The University of Dayton/ Vernellia R. Randall) – www.racism.org

Race, Racism And The Law -sivustolla käsitellään eri maiden rikoslakeja ja rangais­tuksia rasismista. Sivustolla on satoja artikkeleita ja tutkimuksia rasismista. Sivustolla esitellään monien eri maiden vihapuhelakeja. Ne ovat erillisiä lakeja, joissa käytetään vihapuhe-sanaa. Esimerkiksi Saksassa on erityisen tiukka lainsäädäntö vihapuhetta kohtaan historiallisista syistä. Perustuslaissa taataan myös ihmisten oikeus henkilö­kohtaiseen loukkaamattomuuteen (personal dignity), jota on määritelty tarkemmin rikoslaissa. Tärkeää on huomata, ettei rangaistavuus edellytä väkivallalla uhkaamista tai sen todistamista tai että vihapuhe olisi johtanut tekoihin, vaan julkinen puhe riit­tää. Lisäksi kaikki natsismiin ja sen symboleihin liittyvät julkiset positiiviset lausumat ja natsisymbolien käyttö on rangaistavaa. Vankeustuomio uhkaa myös, jos yrittää kieltää holokaustin ja sen uhrit.

 

 

 

 

 

 

 

Close Bitnami banner
Bitnami