Sananvapaus on jokaisen kansalaisen perustuslaillinen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan peruspilari. Käytännössä sananvapaus tarkoittaa sitä, ettei Suomessa ole ennakkosensuuria.

Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen saa julkisesti sanoa mitä tahansa, esimerkiksi levittää nettivihaa. Yhtä lailla kuin sananvapaus, ihmisen perusoikeus on oikeus turvaan ja rauhaan, oikeus yksityiselämään, omaan uskontoon sekä omantunnonvapaus. Jos joku on käyttänyt sananvapauttaan väärin ja lainvastaisesti, teon rangaistavuus selvitetään viime kädessä oikeusteitse nostamalla syyte kirjoittajaa, puhujaa tai levittäjää vastaan.

Sananvapauteen kuuluu myös oikeus vastaanottaa ja levittää tietoa yli alueellisten rajojen, korostaa ihmisoikeuksien puolesta toimiva Euroopan neuvosto. Sananvapautta vastaan toimivat esimerkiksi ne valtiot, jotka kieltävät internetin vapaan käytön omalla alueellaan, lakkauttavat perusteettomasti medioita ja vainoavat mielipiteitään julkisesti esittäviä ihmisiä.

Lisää aiheesta

• Yle Uutisluokka LIVE: Sananvapaus (13.9.2016) 
• Yle: Testaa sananvapauden rajoja
• Tiellä sananvapauteen: suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja
• Suomen perustuslaki
• Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä

Vinkki: Ei vihapuheelle -liikkeen Kirjanmerkit-materiaalissa oleva ”Vapauksien taistelu” -tehtävä (s.63) soveltuu sananvapauden ja ennakkoluulojen käsittelemiseen. Harjoituksessa kaksi yhteisöä, joilla on vastakkaiset käsitykset sananvapaudesta, joutuu elämään yhdessä samalla saarella. Saman materiaalin “Rajaton vapaus? ”-tehtävässä (s. 72) osallistujat pohtivat sananvapauden käsitettä erilaisten esimerkkitapausten avulla. Heidän tehtävänsä on päättää, miten ristiriitaisiin, hyökkääviin tai jopa vaarallisiin kommentteihin ja viesteihin pitäisi suhtautua.