Tavoitteet: Tehtävän tavoitteena on, että oppilaat tunnistavat mis- ja disinformaation eroja ja erottavat niiden taustalla olevia motiiveja (huumori, vahingoittamispyrkimykset jne.). Tehtävässä tutustutaan faktantarkistuksen periaatteisiin ja pohditaan satiirin ja valeuutisen eroja.

1. Tutustukaa disinformaation määritelmään. Lukekaa lisäksi Johanna Vehkoon juttu ja selvittäkää, mitä eroa on mis- ja disinformaatiolla.

• Johanna Vehkoo: Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia (23.3.2017)
• Millä tavoin mis- ja disinformaatiota voi luokitella?
  • Millä tavoin aprillipilana tehty fiktiivinen juttu voitaisiin luokitella?
• Miksi valeuutiset ovat haitallisia ja vaarallisia?

2. Faktantarkistus on osa journalistista prosessia, jossa toimittaja tarkistaa ennen jutun julkaisua, että jutun asiasisältö pitää paikkaansa. Faktantarkistusta voidaan tehdä myös jälkikäteen, ja se voi koskea yleisesti julkisuudessa esitettyjä väitteitä. Suomessa tällaista faktantarkistustoimintaa tekee mm. Faktabaari, jonka vapaaehtoiset faktantarkistajat ovat tarkistaneet poliitikkojen väitteitä esimerkiksi vaalikampanjoinnin aikana. Tutustukaa Faktabaarin toimitusprosessiin sekä faktantarkistuksen käsikirjaan.

Etsikää edellisiä lähteitä käyttäen vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitä tarkoittaa fakta? Mikä tekee tiedosta faktaa?
2. Millaisia väitteitä ei voi tai on hankalaa tarkistaa?
3. Millaisia lähteitä faktantarkistuksessa käytetään?
4. Kuinka nopeasti faktat pyritään tarkistamaan? Miksi?
5. Millaisia tuomioita väitteiden paikkansapitävyydelle annetaan faktantarkistusprosessin lopuksi?

Pohtikaa lisäksi, miten fakta eroaa mielipiteestä.

Vinkki: Onko tämä totta? -materiaalin Kun mielipiteestä tuli faktaa -luvun tehtävissä harjoitellaan faktan ja mielipiteen erottamista.

3. Aprillipila on satiiria tai parodia, jonka tarkoitus on huijata, mutta ei kuitenkaan aiheuttaa vahinkoa. Useat luotettavat mediaorganisaatiot ovat luopuneet perinteisestä aprillihuijauksesta, sillä ne eivät halua tulla sekoitetuksi valemediaan. Etsikää vuosien varrelta 1.4. julkaistuja aprillijuttukoosteita, ja valitkaa yksi koosteiden jutuista. Lähdevinkkejä:

• Hervottomia aprillipiloja: Saimaannorppia Oulujärveen, Ilves ja Tappara yhdistyvät, suuryritykset katuvat (1.4.2017) 
• Aprillia! Ruotsissa valeuutiset uhkaavat piloja – videoilla muistellaan parhaita paloja
• Aprillia: Veikkaus lopettaa Loton, Venäjä vaatii Leninin maksaa (1.4.2017)

4. Arvioikaa, mistä voi tunnistaa, että juttu on parodiaan tai satiiriin perustuva aprillipila. Pohtikaa seuraavia asioita:

• Kuka on julkaissut uutisen? Kuka on kirjoittaja?
• Onko aiheessa jotain yllättävää? Mitä aiheesta on uutisoitu aiemmin?
• Ketä jutussa on haastateltu? Onko nimissä jotain outoa?
• Millaisin keinoin kirjoittaja yrittää tehdä uutisesta uskottavan näköisen?
• Millaisin keinoin kirjoittaja vihjaa, että kyse on aprillipilasta?
• Mitä eroa on aprillipilan ja valeuutisen tunnistamisella?

5. Testatkaa lopuksi faktantarkistustaitojanne Ylen Valheenpaljastan testillä:

• Valheenpaljastaja: Testaa, onko sinusta faktantarkistajaksi
  • Millaisia tuloksia saitte? Oliko jokin yllättävää tai erityisen haastavaa?