Elokuvaa katsotaan, koetaan, tutkitaan, tulkitaan ja analysoidaan yhdessä monen eri kouluaineen tai teeman kontekstissa. Elokuva kannattaakin ottaa avuksi koulun yhteistyökulttuurin kehittämisessä. Elokuva on myös taidemuotona yhteistyön tulos, jonka valmistuminen vaatii moniammatillisen työryhmän saumatonta yhteistyötä yhteisen päämäärän eteen. Ainerajat ylittävässä ilmiöpohjaisessa ja eheyttävässä opetuksessa elokuvan avulla voidaan luoda kokonaisuus, johon kaikki osallistuvat omasta ammatillisesta näkökulmastaan käsin ja jokaisen erilaisia vahvuuksia hyödyntäen.
Elokuva mahdollistaa eri oppiaineiden aidon integroinnin. Kokonaisuus voidaan käynnistää vaikkapa käymällä opetettavien aineiden tavoitteet läpi ja kokoamalla yhteinen kokonaisuus käyttäen ennalta valittua elokuvaa oppimisen kiintopisteenä. Eri aineiden opettajien lisäksi mukaan kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan ottaa koulukuraattori, -psykologi ym. koulussa työskentelevät ammattilaiset.
Elokuva tukee yhteistyön kulttuuria – Esimerkkinä Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion koulukinotoiminta
Opetussuunnitelmat ohjaavat oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön. Ajatuksena on tarkastella maailman ilmiöitä eri oppiaineiden näkökulmasta ja huomata, että ne liittyvät toisiinsa. Usein ajatellaan, että ennen sujuvaa yhteistyötä pitäisi luoda “rakenteita” ja saada ne tukemaan yhteistyön kulttuuria – vaikka kaikki on todellisuudessa jo valmiina ja odottaa vain toteutusta.
Yhteistyön kulttuuri on mahdollinen kokonaan kynnyksettä: valitsemalla kouluarjessa ja eri oppiaineissa jo valmiiksi olevia elementtejä, joihin muutkin pääsevät osallisiksi ilman tuntikausia kestävää yhteissuunnittelua. Elokuva on oppiaineiden ja kouluasteidenkin ylittävään yhteistyöhön yksi parhaista välineistä, sillä se on elämyksellinen, monipuolinen ja -tasoinen audiovisuaalinen aineisto, jolla voi rakentaa elokuvavalinnan mukaan oppiaineet, opetusryhmät ja kouluasteet yhdistäviä vaihtelevia, laajoja tai suppeita, maailmaa syleileviä tai kriittisiä ja tarkkaan rajattuja oppimiskokonaisuuksia.
Elokuva on entuudestaan valtaosalle tuttu taidemuoto ja media, ja sen pariin innostutaan. Katsottu koetaan samaan aikaan ja työskentely on siksikin vaivatonta. Elokuvagenret ja vaihtelevat aiheet saavat perinteet ja ajankohtaisen kohtaamaan. Aina ei tarvitse katsoa kokonaista elokuvaa; joskus riittää kohtaus tai lyhytelokuva.
Koulukinokoulu-sertifikaatin kehittämiseen osallistuneena lukion suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina ohjeeni on innostu, suunnittele, tiedota ja toteuta. Ennen kuin huomaakaan, mukana on useita oppiaineita ja kollegoita, joista jokainen ammattilaisena tietää, miten elokuvaa voi käyttää omassa oppiaineessa. Oppiainerajat ylitetään, kun samaa elokuvaa käsitellään saman ryhmän kanssa kunkin oppiaineen omilla tunneilla – ei tarvita mitään erillistä oppiaineita yhdistävää aikaa.
Opettajien on hyvä etukäteen kertoa oppiaineensa tulokulma ja ideat, jotta yhdessä varmistetaan näkökulmien, elokuvan osa-alueiden ja käsittelytapojen vaihtelevuus. Tähän voi luoda Excel-taulukon, johon kirjataan valvojan nimi, opetusryhmä, opiskelijamäärä ja se, millä tavalla elokuvaa käsitellään oppiaineen opetuksessa. Koulukinon elokuvakohtaiset oppimateriaalit ovat erinomainen lähtökohta, ja niistä voi jakaa usein suoraan osuudet oppiaineiden tunneille. Oma asiantuntemus elokuvan aiheesta riittää siihen, että elokuvaa voi käyttää. Opettajan ei tarvitse olla elokuva-alan asiantuntija.
Aito yhteistyön kulttuuri syntyy kuin itsestään jo meneillään olevasta ja joka tapauksessa tapahtuvasta, jos vain tuo esille omat elokuvan käyttöön liittyvät ideansa. Omasta tekemisestä tiedottamalla löytyy helposti innokkaita kollegoita ja muodostuu yllättäviäkin projekteja oppiaineiden, opetusryhmien ja kouluasteiden välille. Kaikki mahdollisuudet ja tarpeellinen on jo koulumaailmassa valmiina; yhtymäkohdat odottavat vain havaitsemistaan!
Teksti: Juha-Matti Tammela
Esimerkkejä oppiainerajat ylittäneistä spontaaneista elokuvaprojekteista
- Ad Astra (2019, USA): fysiikka, filosofia ja äidinkieli ja kirjallisuus
- Blinded by the Light (2019, Iso-Britannia): englanti, musiikki, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
- Green Book (2018, USA): englanti, äidinkieli ja kirjallisuus
- Miami (2017, Suomi): äidinkieli ja kirjallisuus, filosofia, islam, psykologia
- Minä, Simon (2018, USA): englanti ja äidinkieli ja kirjallisuus, psykologia
- Nuori Astrid (2018, Ruotsi): ruotsi, kuvataide, äidinkieli ja kirjallisuus
