Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kansojen sisäisille taisteluille luonteenomaisesti sodan molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja tarpeettomiin raakuuksiin. Sodan jälkeen punaisia tai punaisiksi epäiltyjä suljettiin laajamittaisesti vankileireille, joissa tauteihin, nälkään ja teloituksiin kuoli tuhansittain suomalaisia. Yhteensä sota vaati noin 37 000 uhria. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos teki Suomen kansan hitaan eheytymisen mahdolliseksi. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota)

 

1. André Wickströmin esittämä roolihahmo Erik valitsee aktiivisen taistelijan osan kansalaissodassa. Muistelkaa kummalle puolelle hän asettuu ja millainen on Erikin kohtalo tarinassa? Miettikää miten elokuva tulkitsee vihollisleirien kohtaamisen. Mikä on mielestänne tämän tulkinnan sanoma?

 

Suomen sisällissota tunnetaan myös erilaisia ideologisia painotuksia sisältävillä nimillä kansalaissota, vapaussota, veljessota, kapina, punakapina, torpparikapina, vallankumous, luokkasota. Neutraaleja ilmaisuja ovat vuoden 1918 sota, Suomen sota 1918, vuoden 1918 tapahtumat tai Veijo Merta mukaillen kevään 1918 tapahtumat.

 

Vuoden 1918 sodan ensimmäisiä nimityksiä oli kansanvaltuuskunnan puolelta vallankumous. Sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen voittajien puolella alettiin korostaa sodan kansallista luonnetta vapaustaisteluna ja sotana Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan[1]. Hävinnyt osapuoli nimitti sotaa pääasiassa luokkasodaksi ja kapinaksi, mutta vapaustaistelu-termiä käytettiin esimerkiksi lukuisissa punakaartilaisten kuolinilmoituksissa.

Vuonna 1918 sotaa nimitettiin yleisesti kansalaissodaksi venäjän kielen mukaan (гражданская война). Termiä käytetään myös ranskan, englannin ja saksan kielissä. Myöhemmin yleistyi suomenruotsalaisesta kielenkäytöstä termi sisällissota (inbördeskriget). Historiantutkimuksessa sotaa kutsutaan nykyisin pääasiassa sisällissodaksi, joka sopii paremmin myös kansainväliseen käytäntöön. Se kuvaa sodan luonnetta neutraalisti, (vrt. vapaussota, luokkasota), ja sisällyttää ulkovaltojen osallistumisen sotaan. Toisaalta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vapaussota-termin käyttö on kokenut Suomessa hienoisen renessanssin. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota)

 

2. Helsingin Sanomien Nyt-liitteen palstalla KUKA NYT on tapana kysyä julkkiksilta ”Mitä nimitystä käytät vuoden 1918 tapahtumista?” Kerätkää muutamia näitä kommentteja ja pohtikaa mitä vastaukset kertovat tämän päivän ihmisten suhtautumisesta Suomen historiaan ja vuoden 1918 tapahtumiin. Lopuksi voitte vastata itse kysymykseen ”Mitä nimitystä käytät vuoden 1918 tapahtumista?”