Tuntematon sotilas on jättänyt suomalaiseen puhekieleen koko joukon niin kutsuttuja lentäviä lauseita, sanontoja ja sutkauksia. Jopa nuoret ikäpolvet tunnistavat ja voivat käyttää niitä puheessaan, vaikka he eivät tietäisi niiden lähdettä. Niitä näkee ja kuulee käytettävän edelleen myös esimerkiksi markkinoinnissa, mainonnassa ja lehtijuttujen otsikoissa. 

Tuntemattoman sotilaan sisältämät sitaatit ovat Yrjö Varpion mukaan suureksi osaksi napattu ihan ihmisten keskusteluista ja puheista. Ne ovat elävää kieltä, jota Linna hyödynsi taitavasti romaanissaan. Linna on käyttänyt puheilmauksissa ja tarinankerronssa hyväkseen myös aikaisempaa kirjallisuutta ja historiaa, viittauksia löytyy muun muassa Raamattuun, Runebergin teoksiin ja kansalliseen sotapropagandaan. Esimerkiksi ”hakkaa päälle” on viittaus hakkapeliitoista. 

Tehtävä: Tuntemattoman sotilaan sitaatteja on koostettu muun muassa Wikipediaan (http://fi.wikiquote.org/wiki/Tuntematon_sotila s). Ne löytyvät sieltä helposti, mutta oppilaita voisi mielellään pyytää etsimään niitä myös romaanista. Mitä sitaatteja tai lentäviä lauseita oppilaille jäi mieleen elokuvasta? Kuinka hyvin oppilaat tunnistavat Tuntemattomasta sotilaasta peräisin olevia sitaatteja? Käyttävätkö he niitä itse? Jos käyttävät, niin millaisissa yhteyksissä? Olisivatko oppilaat osanneet yhdistää niitä Tuntemattomaan sotilaaseen? 

Esimerkkejä (muistelkaa, mitä näitte ja kuulitte elokuvassa tai etsikää teoksesta):

– Tulta munille! (Kariluoto, myös Lehto, Hietanen)

– Hakkaa päälle pohjan poika! (Kariluoto)

– Ei jäädä tuleen makaamaan! (Kariluoto)

– Kattokka pojat. Mää ole lentokone. (Hietanen nautittuaan kiljua ”poikaa”)

– Kyl sää ny muutama silaka voit antta. (Hietanen krapulassa)

– No kyl mää täl pärjä puol vuot. (Hietanen harmissaan saatuaan vain yhden suolasilakan)

– Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi. (Vanhala)