keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Tuntemattomassa sotilaassa kerrotaan yhdestä konekiväärijoukkueesta jatkosodassa vuosina 1941–1944. Talvisotaankin viitataan joitakin kertoja, esimerkiksi Koskela ja Rokka olivat rintamalla jo talvisodassa. Joukkueen johdossa on Vilho ”Ville” Koskela (pienviljelijän poika Hämeestä). 

Elokuva alkaa lyhyellä kuvauksella, jossa sotilaat hautaavat kaatuneita tovereitaan sotatantereella. Hautapaikan merkkinä toimii kuivahtanut puukarahka. Taustalla soi Sibeliuksen Finlandia. Seuraavaksi ollaan varuskunta-alueella lähellä Joensuuta. Huhut liikekannallepanosta kiertävät sotilaiden keskuudessa, mutta näihin ”hevosmiesten tietotoimiston” uutisiin suhtaudutaan epäillen. 

On 16.6.1941 ja lähtökäsky käy, mutta määränpäästä ei ole edelleenkään tietoa. Miehiä kehotetaan ottamaan mukaansa vain välttämättömin: kuluneimmat kengät saa kuitenkin vaihtaa uusiin. Kanttiinista saa ostaa tupakkaa vähän varastoonkin. Sota alkaa. Katsoja tutustuu konekiväärijoukkueen sotilaisiin Lahtiseen, Hietaseen, Rahikaiseen, Vanhalaan, Lehtoon, Määttään ja myöhemmin muun muassa Rokkaan ja Honkajokeen. Komppanianpäällikkö, luutnantti Lammio (Jussi Jurkka) herättää miehissä ärtymystä. Häntä pidetään pikkumaisena ja ikävänä miehenä. Sen sijaan kaikki kunnioittavat hiljaista ja vakaata Koskelaa. 

Konekiväärijoukkueen taival sotarintamalla on raskas ja miestappiot ovat jokapäiväisiä. Yksi toisensa jälkeen katsojalle tutuksi tulleen konekiväärijoukkueen miehistä menettää henkensä. Kaatuneiden tilalle tulee uusia ja yhä nuorempia miehiä. Viikot vaihtuvat kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi. Ajan etenemiseen viitataan näyttämällä merkkejä vuodenaikojen vaihtumisesta (esimerkiksi valkovuokot kukkivat kaatuneen sotilaan kypärän rei’istä). 

Silloin kun miehet eivät ole sotimassa, he kuluttavat aikaa kuuntelemalla musiikkia ja jutustelemalla niitä näitä ja härnäämällä toisiaan. Vitsejäkin kerrotaan. Joukko etenee kohti Petroskoita ja lopulta pääsee sinne. Lähes kohta Petroskoin valloituksen jälkeen alkaa peräytyminen. Kuria pidetään yllä näyttämällä kahden sotilaskarkurin teloitukset. 

Sodan häviäminen alkaa näyttää yhä selvemmältä. Muun muassa Kaarna, Lehto, Riitaoja, Lahtinen, Koskela ja Hietanen ovat kaatuneet. Elokuvassa sodan loppuminen tapahtuu jopa yllättäen. Laukausten äänet vain vaikenevat ja sotatantereelle alkaa pilkottaa kuin vaivihkaa auringonvalo. Elokuvassa viimeisen sanan saa Vanhala, joka toteaa, että: ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi.” 

a) Mitä mieltä olette Tuntematon sotilas – elokuvasta? Mitä erityisesti jäi mieleen elokuvasta? Oppilaat ovat saattaneet omatoimisesti tutustua Tuntemattomaan sotilaaseen tai Sotaromaaniin. Romaani on voinut kuulua myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetusohjelmaan. Elokuvasta voisi keskustella myös tästä näkökulmasta. Miten romaani ja elokuva eroavat toisistaan? Mikä on mielestänne Tuntematon sotilas – elokuva sanoma? Mitä katsojalle halutaan kertoa? Millainen ajatuksia sinulla on (talvi- ja) jatkosodasta historian tunneilla saamiesi tietojen perusteella? Millaisia ajatuksia herätti nyt näkemäsi elokuva tästä historiallisesta ajanjaksosta? Tuntematon sotilas -romaani ja siitä tehty elokuva ovat fiktiota, mutta romaanin taustalla on myös joitakin todellisia esikuvia ja Linna käytti sitaatteina kuulemiaan lauseita ja sanontoja. Fakta on sekin, että jatkosota todella oli. Laine puolestaan käytti elokuvassa myös dokumenttiaineistoa sodasta.

b) Millaisia tulkintoja historiallisista tositapahtumista voi tehdä? Pohtikaa elokuvan realistisuutta. Kuinka uskottavana tai realistisena pidät elokuvan antamaa kuvaa suomalaisista sotilaista? Kuinka todenmukaisia Tuntemattoman sotilaan henkilöt mielestänne ovat? Miten fiktiivinen elokuva voi välittää kuvaa sodasta ihmiselle, joka ei ole itse kokenut sotaa? Perustelkaa vastauksenne. 

Close Bitnami banner
Bitnami