Elokuvan musiikki
|
1. Elokuvassa on musiikkia lähes tunti eli puolet sen
kokonaiskestosta. Sibeliuksen teoksia on käytetty
mahdollisimman paljon, mutta musiikin kalleus on
rajoittanut koko tuotannon mukaan ottamista. On
jouduttu tekemään valintoja.
a) Tutustukaa elokuvassa kuultavaan Sibeliuksen
tuotantoon. Valitkaa muutama, joita
kuuntelette jo ennen elokuvan katsomista,
esim. Sibeliuksen toinen sinfonia,
Finlandia. Kirjoittakaa muutamalla
ranskalaisella viivalla muistiin tunnelmia,
joita kappaleet synnyttävät. Kun näette
elokuvan, kuunnelkaa missä kohdissa
nämä etukäteen kuuntelemanne teokset
soivat? Kirjoittakaa ylös muutamia
tunnelmia, joita ne synnyttivät elokuvassa.
Verratkaa miten pelkän musiikin
synnyttämät tunteet erosivat elokuvassa
kuullun musiikin synnyttämistä
tunnelmista. Mistä mahdolliset erot
johtuivat?
b) Tarkastelkaa mitä eri tehtäviä musiikilla
on elokuvassa
– luonnehtia henkilöä
– kiinnittää katsojan mielenkiinnon
tiettyyn tapahtumaan henkilöön eli
tiedotus tapahtumista etukäteen
– toimia vastakohtana elokuvan
kuvasisällölle, esim. hiljaisuuden
dramaattinen teho
– synnyttää mielleyhtymä paikasta
– ilmentää tunnetiloja
Lähteenä käytetty ja lisää aiheesta:
c) Mikä oli mielestäsi elokuvan musiikillisesti
vaikuttavin, surullisin, hauskin tai iloisin,
pelottavin, herkin kohtaus? Yritä miettiä
myös syitä tuntemuksillesi. Vertailkaa
synnyttivätkö samat kohtaukset samoja
tunteita? Mistä luulette samanlaisuuksien
ja eroavaisuuksien johtuvan?
|
2. Musiikki…
a. Väreinä
Elokuvan alussa ja lopussa on kohtaus, jossa
Aino ja Jean ovat Ainolan puutarhassa ja
kuuntelevat kurkiauran lentoa. Muistelkaa miten
he kuvailivat kurkien ääntä. (A-duuri ja sininen)
Sibeliuksella oli erikoinen kyky nähdä musiikki
väreinä. Koettakaa löytää selitys tähän hänen
lapsuudestaan.
Sibeliuksen elämänkaari löytyy osoitteesta:
– Sulkekaa silmänne ja kuunnelkaa luokkanne
äänimaisemaa. Mitä ääniä kuulette, miten
kuvailisitte niitä, miettikää niille väri, miltä ne
näyttävät, minkä muotoisia ne ovat. Voitte jatkaa
työskentelyä piirtämällä tai maalaamalla
kuulemaanne, pitäkää silmät ainakin aluksi
suljettuina.
– Maalatkaa räsymatto, valitkaa värit musiikista
jota kuuntelette (kso. Sibeliuksen lapsuus:
ml)
– Kuunnelkaa jokin Sibeliuksen sävellys ja
maalatkaa se. Voitte aluksi kostuttaa paperin,
jolloin jäljestä tulee epätarkka. Keskittykää
väreihin, muotoihin ja sommitteluun, älkää
esittävyyteen.
– Kuunnelkaa ensin Sibeliuksen sävellys silmät
suljettuina. Keskittykää kuunteluun ja antakaa
mielikuvituksen lentää sävellyksen mukana. Mitä
musiikki tuo mieleenne, mitä tapahtuu – missä? – keitä on läsnä? Kuvitelkaa olevanne valokuvaajia, jotka tallentavat tapahtuman filmille.
Päätä itse minkä hetken sinä haluat ikuistaa ja
”paina laukaisinta”. Maalaa tai piirrä ikuistamasi
kuva.
b. Kirjaimina
– Kerätkää elokuvassa esiintynyttä musiikin
sanastoa sanakirjaksi. Selvittäkää mitä mikäkin
sana tarkoittaa.
– Kuunnelkaa Sibeliuksen sävellys ja kirjoittakaa
sen herättämistä tunteista, tunnelmista ja
ajatuksista. Kirjoitus voi olla esimerkiksi runo, satu tai novelli.
– Kuunnelkaa Sibeliuksen sävellys. Kirjoittakaa
lapuille eri sanaluokkien sanoja. Kootkaa lapuista yhteinen kirjallinen tuotos. Voitte halutessanne sopia, että saa käyttää tietyn määrän apusanoja.
c. Nuotteina
– Miten Sibelius sävelsi teoksensa? Ottakaa
selvää miten nykypäivän säveltäjät
työskentelevät?
– Säveltäkää itse, meissä kaikissa asuu pieni
Sibelius! Kokeilkaa erilaisia tekniikoita
(kännykkä, nuottiviivasto ja kynä, Ääninen, jokin
soitin) ja lähestymistapoja (teema, kuva,
kokemus, väri). Ääninen on sävellysympäristö
internetissä: http://www2.siba.fi/aaninen/
|
© Koulukino 2024
