keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Kalevala-filmatisointia oli suunniteltu Suomessa jo pitkään ennen Sampo-projektin alkamista – olihan eepos tärkeä osa kansallista identiteettiä – mutta liikkeelle lähdettiin vasta Neuvostoliitosta tulleen yhteistyötarjouksen myötä. Suomessa projekti kohtasi vastahankaista suhtautumista jo ennen kuvauksia: kansalliseepoksen filmatisoinnin päätymisestä venäläisten käsiin ei pidetty. Kritiikkiä aiheutti myös se, että elokuva perustuu Kalevalaan vain osittain.

Alkuperäisissä suunnitelmissa Sampo oli neuvostoelokuva, johon Suomesta olisi tilattu lähinnä pukuja, mutta vähitellen suomalainen osuus projektissa lisääntyi. Lopullisessakin versiossa suomalaisten osuus jäi melko pieneksi, esimerkiksi päärooleista vain Väinämöistä esittää suomalainen. Kotimaisessa levityksessä elokuvan suomalaisuutta tietenkin korostettiin, alkuteksteissäkin mainitaan mm. suomalaisia perinteentutkijoita ja Kalevala-korut.

Elokuvan apulaisohjaaja Holger Hallivirta on kertonut suomalaisten ja venäläisten tekijöiden vaikeuksista löytää yhteistä säveltä. Eräänä keskeisenä kiistakapulana on ollut suomalainen ajatus Kalevalan autenttisuudesta, joka ei venäläisille tekijöille ollut niin tärkeää. Parhaimmillaan Suomi-Filmi suunnitteli elokuvan nimeämistä Saduksi Sammosta, koska venäläinen fantasianomainen tyyli koettiin ristiriitaiseksi vakavan ja aidon Kalevalakuvauksen kanssa.

Keskusteltavaksi

  • Mitä tiedätte Suomen ja Neuvostoliiton väleistä 1950-luvulla? Miten arvelette niiden vaikuttaneen Sammon tuotantoprojektiin ja vastaanottoon?
  • Sen perusteella mitä tiedätte Kalevalasta, kuinka uskolliselta filmatisointi vaikutti? Kuinka tärkeää uskollisuus alkuperäisteokselle mielestänne on tässä tapauksessa tai vaikkapa Taru sormusten herrasta – elokuvissa?
Close Bitnami banner
Bitnami