Sammosta tehtiin Suomen ja Neuvostoliiton levitykseen omat versionsa, joiden erona oli lähinnä kieli. Erityisen mielenkiintoinen on USA:n levitysversio, jossa elokuvan Neuvostoyhteydet on piilotettu mm. vaihtamalla tekijöiden nimiksi amerikkalaisilta kuulostavat (Ohjaajana Gregg Sebelious). Tämä ei ollut mitenkään harvinaista vaan aikakaudelle oli yleistä, että pienet tuottajat ostivat Itä-Euroopasta scifi-elokuvia, jotka naamioitiin amerikkalaisiksi tuotannoiksi.

Elokuvan eri elementtien korostaminen kohdeyleisön mukaan on elokuvateollisuuden vakiintunut käytäntö. Esimerkiksi genren kohdalla suuremmalle yleisölle suunnatut elokuvat välttävät yleensä sitoutumista mihinkään genreen koska se sulkisi osan potentiaalista katsojista pois, kun pienemmille tuotannoille genreyleisö ja genrejulkisuus taas ovat hyödyllisiä. Samoin muodikkaita lajityyppeja tai elementtejä pyritään toistamaan: esimerkiksi Sammon aikalainen Universalin Mustan laguunin hirviö (Creature from the Black Lagoon) on klassinen kauhuelokuva ja sijoitetaan nykyään samaan sarjaan Universalin varhaisempien kauhuklassikoiden kuten Draculan, Frankensteinin ja Wolf Manin kanssa, mutta ilmestyessään elokuvaa markkinoitiin kauhun sijaan tieteiselokuvana, koska se oli pinnalla oleva lajityyppi.

Keskusteltavaksi:

• Miten nykyaikana tehtyä Kalevalafilmatisointia kannattaisi markkinoida? Olisiko tässä eroja kotimaan ja ulkomaisille markkinoille? Aiheen voi yhdistää myös Kalevala ja elokuva –kohdan ryhmätehtävään.