Nuorten elämä on yläkoulussa täynnä mullistuksia; ne ovat luonteeltaan ruumiillisia, psyykkisiä ja sosiaalisia. Uuteen kouluympäristöön tuleminen tarkoittaa uudenlaisiin opiskelurutiineihin tottumista, uusien kaverisuhteiden muodostamista sekä erilaisten opettajien kanssa toimimista. Oppilaitten luonteva sijoittuminen vertaisryhmäänsä ja oman paikan löytäminen luokassa ovat samanaikaisesti sekä hankalampia että antoisimpia kehitystehtäviä, joita heillä on.  Koulussa pärjääminen edellyttää toki myös tasapainoista suhdetta kotiin ja muita innostavia virikkeitä.

Mitkä erilaiset asiat kannattelevat 9H:n nuoria? Mitä asioita he pitävät itselleen tärkeinä? Mitä he harrastavat? Mistä he unelmoivat ja mihin he elämässään tähtäävät? Dokumentin ohjaaja Iiris Härmä on halunnut erityisesti tuoda elokuvaansa nuorten omia tärkeitä paikkoja esiin. Mitä tärkeitä paikkoja muistatte? Miksi ne ovat oppilaille tärkeitä? Onko sinulla itselläsi jotain tärkeää paikkaa?

   

Näkökulma: Voimauttava valokuva

Dokumentin ohjaaja Iiris Härmä mainitsee elokuvan käsikirjoitusta saaneensa vaikutteita Voimauttavan valokuvan menetelmistä. Hän kirjoittaa elokuvansa käsikirjoitukseen aiheeseen liittyen näin:

”Oppilaat ovat saaneet tehtäväksi miettiä, mikä on kunkin OMA PAIKKA. Se voi tarkoittaa symbolista paikkaa tai mielenmaisemaa tai yksinkertaisesti vain paikkaa, jossa oppilas tuntee olonsa hyväksi, ja omimmaksi ja haluaisi tulla siinä paikassa kuvatuksi. Näitä OMA PAIKKA -kuvia työstetään yhdessä oppilaan kanssa ja ne kuvataan siten, että ne ovat luonteeltaan kohotettuja ja runollisia.Tämä työskentelytapa muistuttaa voimaannuttava valokuvaus metodia.”

Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä terapeuttisesti suuntautunut sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien, kuten perheen ja työyhteisön, voimautumisprosessin aikaansaajana. Valokuvan voimauttavalla käytöllä on neljä keskeistä osa-aluetta: albumikuvat, valokuvaustilanteen vuorovaikutus, omakuva sekä arjen kuvaaminen. Vaikka kuvausprojektit antavat suuren sijan intuitiolle ja luovuudelle, on niissä aina mukana tavoitteellisuus: mitä haluan tehdä näkyväksi ja vahvistaa?

1. Muistatteko tai tunnistatteko dokumentista näitä oma paikka –kohtauksia? Onnistuuko elokuva mielestänne välittämään nuorten omaa suhdetta näihin paikkoihin? Millainen dokumentti olisi ilman näitä nuorten itse valikoimia palasia omasta arjestaan?

2. Voitte luokkanne/ryhmänne kanssa kokeilla Voimauttavan valokuvan menetelmää. Kuvatkaa jokin itsellenne tärkeä paikka esimerkiksi digikameralla. Miettikää tarkkaan miksi juuri se paikka on teille merkityksellinen, pyrkikää tuomaan se myös kuvien avulla esiin. Pohtikaa myös sitä mitä ja miten kuvaatte. Valitkaa ottamistanne kuvista kolmen sarja ja esitelkää niitä toisillenne. Miksi juuri nämä kuvat? Miksi juuri valitsemanne paikka on teille tärkeä? Kuinka usein käytte siellä ja mistä siellä oleminen tuntuu?

Lähde ja lisätietoa voimauttavasta valokuvasta.

 

Luokan kehityskaari

Millainen kehityskaari 9H-luokalla näyttää dokumenttielokuvan perusteella olevan? Millaisia oppilaiden ja opettajan väliset suhteet olivat dokumentin alussa? Miten ne siitä kehittyivät? Miten arvelet 9H-luokassa olemisen vaikuttaneen oppilaiden myöhempiin elämänvaiheisiin tai -ratkaisuihin? Sosiaalipsykologian yhtenä keskeisenä tutkimuskohteena ovat ryhmät ja niiden toiminta. Yhtenä tutkimusalueena on ollut ryhmän erilaiset kehitysvaiheet (ks. Niemistö 2004, 160-162). Vuonna 1966 Bruce Tuckman laati näistä eräänlaisen tutkimukseen pohjautuvan yhteenvedon:

1.     Ryhmän muodostusvaihe
Tässä vaiheessa ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa. Yhteiset toimintatavat ja kanssakäynnin muodot alkavat muodostua.

2.     Kuohuntavaihe
Ryhmän jäsenet ilmaisevat korostuneesti oma persoonallisuuttaan ja kyseenalaistavat yhteisiä sääntöjä. Ilmapiiri on jännitteinen.

3.     Yhdenmukaisuusvaihe
Vuorovaikutussuhteissa tunnetaan kasvavaa yhteenkuuluvaisuutta. Ryhmässä pyritään välttää erimielisyyttä, mutta jäsenten ominaispiirteitä kunnioitetaan. ilmapiiri on kevyt ja vapautunut.

4.     Hyvin toimiva ryhmä
Ryhmä on kokonaisuus, jos työskentelee yhdessä yhteistä tavoitetta ajatellen. Ryhmien jäsenet ovat sitoutuneet yhteisiin ponnistuksiin.

5.     Lopetus
Ryhmä lopettaa toimintansa ja sen jäsenet hyvästelevät toisensa.

Pohtikaa Omaa luokkaansa –dokumenttia ryhmän kehityksen kannalta. Paikannatteko tai tunnistatteko eri ryhmän kehitysvaiheet elokuvassa? Saavutetaanko ja läpikäydäänkö kaikki vaiheet järjestyksessä läpi? Miksi/miksi ei? Mieti omia kokemuksiasi ryhmän jäsenenä. Miltä on tuntunut alussa, kun aloittaa esimerkiksi uuden harrastuksen uudessa porukassa? Miten yhteiselo alkaa sujua? Miltä ryhmästä luopuminen tai sen lopettaminen tuntuu?

 

Oman ryhmän/luokan kehittämisidea

Laatikaa luokkanne/ryhmänne kanssa yhteiset säännöt. Opettaja toimii ohjaajana. Sääntöehdotukset voidaan koota taululle. Ehdotuksista valitaan karsimalla alle 10 sääntöä, joihin kaikki voivat yhteisesti sitoutua. Opettaja keskustelee yhdessä oppilaitten kanssa sääntöjen toimivuudesta. Säännöistä voidaan äänestää, mikäli ei yhteisymmärrystä synny.  Muistakaa, etteivät säännöt ole aina välttämättä kieltoja! Hyvä sääntö voi olla myös kannustus. Sopikaa myös miten toimitte, mikäli sääntöjä rikotaan. Voitte koota säännöt paperille, jokaisen ryhmän jäsenen allekirjoittamaksi asiakirjaksi ja pitää sitä luokassa esillä.