1. Onko Lumikuningatar-elokuvassa onnellinen loppu? Muistelkaa ja tutkikaa, onko H.C. Andersenin muissa saduissa onnellisia loppuja. Pitääkö teidän mielestänne lasten elokuvissa, saduissa tai kertomuksissa olla onnellinen loppu? Keskustelkaa tai väitelkää ja kirjoittakaa aiheesta. Perustelkaa väitteenne.

"Onnellinen loppu kuuluu satuun. Se on äkillinen, iloinen käänne. Oli seikkailu miten fantastinen tai kauhea hyvänsä, satu voi käänteen tapahtuessa saada kuulijansa haukkomaan henkeään ja liikuttumaan kyyneliin. Sadut ovat enemmän kuin tosia: ei siksi, koska niissä kerrotaan meille, että lohikäärmeitä on olemassa vaan siksi, koska niissä kerrotaan meille, että lohikäärmeet voi voittaa. Jos tekee jotakin vaikka pelottaa kamalasti, niin se on oikeaa rohkeutta.” G.K. Chesterton, Neil Gaiman

Tolkien sanoo, että hyvän sadun aineksia ovat fantasia, toipuminen, pelastuminen ja lohtu, toipuminen syvästä epätoivosta, pelastuminen jostakin suuremmasta vaarasta ja ennen muuta sadun lohdullinen sanoma. Bettelheim lisää vielä uhkan yhdeksi olennaiseksi sadun ainekseksi. Ihmisen elämässä ei ole suurempaa uhkaa kuin pelko hylätyksi tulemisesta, pelko täysin yksin jäämisestä.

Psychological Science julkaisi tutkimuksen, jossa tutkijat päättelevät, että jos lapsille halutaan opettaa moraalia tarinoiden kautta, on viisampaa yhdistää toivottu käytös positiivisiin seurauksiin kuin ei-toivottu käytös negatiivisiin seurauksiin. Lähde

Sadun loppu on onnellinen ja lohduttava. Emme voi varmasti tietää, mikä satu milloinkin koskettaa lasta ja häntä hyödyttää, mutta sadun tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa käyttää hyväksi. Sadussa on aina toivoa. Niin on todellisessa elämässäkin.