keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Kahden kielen ja kulttuurin kasvatit

Laulu koti-ikävästä -dokumentin pääosassa oleva Kai Latvalehto tapaa Göteborgin-matkallaan ruotsinsuomalaisia. Hänen omat ikätoverinsa puhuvat ruotsia niin, ettei heitä heti arvaa suomalaisiksi. Nimi kuitenkin paljastaa alkuperän, ja monet toisen polven ruotsinsuomalaisista puhuvat ainakin auttavasti myös suomea. Hyvä ruotsinkielen taito on itsestäänselvyys.

Ruotsinsuomalainen identiteetti voi toisaalta olla huomattavasti monimuotoisempi kuin ruotsalais-suomalainen. Monet Ruotsiin muuttaneista suomalaisista ovat alkujaan suomenruotsalaisia. Lisäksi monet suomalaisista ovat Ruotsissa löytäneet aviopuolison, joka on tullut Ruotsiin jostakin kolmannesta maasta. Näiden avioparien lapsilla on arkipäivässään kolme kulttuuria ja mahdollisesti myös kolme kieltä.

Työvoimasiirtolaisista on kolmen neljän vuosikymmenen kuluessa tullut tunnustettu ruotsinsuomalainen vähemmistö, ja suomalaisuuteen liittynyt häpeä on haihtunut. Viime vuosien aikana jotkut toisen polven ruotsinsuomalaiset ovat itse asiassa ryhtyneet korostamaan suomalaista taustaansa. Näin on tapahtunut erityisen voimakkaasti ruotsalaisissa musiikkipiireissä.

Ruotsinsuomalaisten epäviralliseksi kansallislauluksi on nimetty Satumaa-tango. Se on tuttu monille toisen polven ruotsinsuomalaisille jo lapsuudesta. Suomalaiset vanhemmat kuuntelivat suomalaista musiikkia, tangoa, humppaa ja iskelmiä. Musiikin kautta on kasvanut esille uusi positiivinen ruotsinsuomalainen identiteeti.

Suomalaistaustaisten artistien runsaslukuisuus Ruotsissa onkin viime vuosina ollut silmiinpistävää. Jotkut laulavat ainakin osittain suomeksi, kuten Anna Järvinen tai Darya Pakarinen, toiset ruotsiksi. Kielestä riippumatta heille on mieluista korostaa suomalaista taustaansa.

Aikoinaan koettu juurettomuus johtaa parhaimmillaan siihen, että onkin kahdet tai kolmet juuret. Kuten Kai Latvalehto toteaa omiensa olevan sekä Pohjois-Suomen havumetsissä että Göteborgin Hisingenin ruusunmarjapensaissa.

POHTIKAA

Minkälaisista tekijoistä ihmisen identiteetti muodostuu?

Kuka määrittää ihmisen identiteetin?

Esimerkiksi suomenruotsalaiset sanovat aina kielestä huolimatta olevansa suomalaisia. Miksi arvelet asian olevan näin?

Keitä ruotsinsuomalaisia artisteja tiedät?

 

Close Bitnami banner
Bitnami