Kärsimys ja kunnia (2019) on Almodóvarin 21. elokuva. Se alkaa kohtauksella, jossa Antonio Banderasin näyttelemä elokuvaohjaaja Salvador Mallo nähdään uima-altaassa veden alla. Tämän jälkeen hyppäämme Salvadorin lapsuuteen ja näemme, miten äitinsä Jacinta (Penélope Cruz) pesee jokirannassa pyykkiä muiden naisten kanssa ja levittää lakanoita kuivumaan.

Elokuvan ensimmäinen kohtaus kiteyttääkin monia elokuvan teemoja. Ensinnäkin vesi symboloi uudelleensyntymistä, luomista ja puhdistumista.

• Mieti, minkälaisia uudelleensyntymisen, luomisen ja puhdistumisen teemoja elokuva käsittelee.
• Miten elokuvan nimi Kärsimys ja kunnia liittyy myös edellä mainittuihin teemoihin?

Elokuvan aloittava kohtaus kertoo myös, miten Almodóvar elokuvassaan sekoittaa menneisyyden ja nykyisyyden sekä toden ja fiktion rajoja. Kivuliaan kehon vankeudesta haetaan vapautta lapsuusmuistoilla ja rajattomalla mielikuvituksella, joka toimii myös taiteen rakennusaineena. Häilyväisyys oman minän ja taiteen/mielikuvituksen luoman minän välillä on alati elokuvassa läsnä ja huipentuu elokuvan loppukohtauksessa: se, mitä olemme pitäneet lapsuusmuistona onkin rakennettua fiktiota.

Ensimmäinen kohtaus tuo esiin myös elokuvan tärkeän teeman: kehollisuuden. Salvadorin vanheneva keho vertautuu lapsuuden kevyeen kehonkieleen. Salvador tuntee kehonsa vanhenevan: kivulias keho on kuin vankila, joka pakottaa miehen jäämään neljän seinän sisälle ja joka rajoittaa sekä työtä että elämää nykyhetkessä. Lapsuuden keho taas nähdään leikkiväisenä, kevyenä, kehittyvänä ja alati liikkeessä.

• Mitä muita teemoja elokuva käsittelee?