Tietoa pingviineistä 

Pingviini (Spheniscidae) on lintujen heimo, jota tavataan eteläisellä pallonpuoliskolla. Pingviinejä ei elä ainoastaan kylmässä ilmastossa, Etelämantereella ja Eteläisellä jäämerellä, vaan jopa tropiikissa. Galápagossaarten pingviinit saattavat ylittää päiväntasaajan ruuanhakumatkoillaan. 

Suurin pingviinilajeista on keisaripingviini. Lajin aikuiset kasvavat 120 cm pitkiksi ja 30-40 kg painoisiksi. 

 

Pingviinien ruumis on kolmen tiiviin höyhenkerroksen peitossa. Höyhenet ovat rasvaisia ja ne hylkivät vettä pitäen ihon kuivana. Lyhyet höyhenet myös pitävät pingviinin kehon tuottaman lämmön allaan. Niillä on myös rasvakerros suojaamassa ruumista ilman ja veden kylmyydeltä. 

 

Ravinnokseen pingviinit hankkivat kaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Ne voivat viettää jopa 15 minuuttia veden alla ja sukellussyvyys saattaa olla yli 250 metrin. Kaikki pingviinit eivät syö vuoden ympäri, vaan lisääntymiskautena esim. keisaripingviinit eivät syö moniin kuukausiin. Tänä aikana ne käyttävät kehoonsa kerättyjä rasvavarastoja ravintonaan ja saattavat laihtua puoleen aiemmasta painostaan. 

 

Suurin osa pingviineistä lisääntyy eteläisen pallonpuoliskon keväällä (eli syys-lokakuussa). Munien lukumäärä on yleensä kaksi, mutta niistä vain 

toinen selviää poikaseksi asti. Hautomisaika on noin 40 päivää. Poikasten synnyttyä vanhemmat syöttävät niitä osittain sulattamallaan ruualla. Helmikuuhun mennessä poikaset kasvattavat aikuisten linnun höyhenpeitteen ja lähtevät merelle palatakseen myöhemmin rakentamaan omaa pesäänsä. 

(Lähde: Wikipedia)

 

Pingviinien ulkomuoto 

a. Elokuvassa oli erilaisia pingviinilajeja, jääpingviinejä, kalliotöyhtöpingviinejä, keisaripingviinejä. Miten ne erosivat toisistaan ulkonäön perusteella?

Pingviinilajeja ovat jääpingviini, kalliotöyhtöpingviini, keisaripingviini keltasilmäpingviini, kultatöyhtöpingviini, kuningaspingviini, myssypingviini, sinipingviini, töyhtöpingviini, galapagosinpingviini, patagonianpingviini, valkokulmapingviini, vuonopingviini 

b. Etsikää tietokirjoista, internetistä (esim. elokuvan kotisivuilta) kuvia pingviineistä. Kokeilkaa kuinka pingviinit liikkuvat. Miten ne uivat tai liukuvat jäällä? Miten ne pitävät siipiään liikkuessaan tai uidessaan? Maalla pingviinit liikkuvat kömpelösti taapertaen tai hyppien. Lumi- tai jääalustalla ne voivat liukua 

vatsallaan päästäkseen nopeammin eteenpäin. Pingviinit ovat lentokyvyttömiä eivätkä ne voi taittaa siipiään ruuminmyötäiseksi. Niillä on lyhyt pyrstö ja ne osaavat uida ja sukeltaa erinomaisesti käyttämällä evämäisiä siivpiään airoina ja lyhyitä räpylöitään ohjastamaan sekä jarruttamaan menoa. 

(Lähde: Wikipedia) 

c. Piirtäkää pingviinejä eri asennoissa, kulkemaan, hautomaan munia tai tanssimaan talviseen maisemaan tai piirtäkää niitä veteen, jään alle uimaan, kaloja pyydystämään tai pakenemaan vihollista. Käyttäkää vaha- tai pastelliliituja ja vesivärejä.

 

© Koulukino 2024