Jalkapallo herättää suuria tunteita, siksi ei olekaan yllätys, että sen ympärille on rakentunut ikäviä lieveilmiöitä. Näistä tunnetuin on jalkapallohuliganismi, jota ei ole helppo määritellä. Laajimmillaan käsite sisältää kaiken häiriökäyttäytymisen stadionilla ja sen ulkopuolella ennen, jälkeen ja ottelun aikana. Eniten tutkimusta jalkapallohuliganismista löytyy 1960-1980 -lukujen brittijalkapalloon liittyen, joka monella tapaa oli huliganismin kultakausi. Huliganismia on yritetty selittää useiden teorioiden avulla. Aihetta on lähestytty niin psykologisista, psykososiaalisista, sosiologisista kuin antropologisista näkökulmista. Käytettyjen metodien kirjo on myös laaja. Huliganismia selittävissä teorioissa on yksi yhteinen piirre: niissä kaikissa on omat puutteensa. Parhaiten jalkapallohuliganismin ilmenemistä selittää organisoidun jalkapallohuliganismin teoria, mikä on myös huliganismin vaarallisin muoto. Organisoitu jalkapallohuliganismi on ennalta suunniteltua toimintaa, jolloin osapuolilla on mukana usein myös aseita. Tarkoitus on tulla tappelemaan, ei katsomaan jalkapalloa. Jalkapallohuliganismista on olemassa paljon myös paljon huliganistien itsensä kirjoittamaa ‘kirjallisuutta’. Myös huliganistien sielumaisemaan sukeltavia haastatteluja on runsaasti löydettävissä. Tehokkaiden turvatoimien ansiosta organisoitu huliganismi on pystytty kitkemään pois stadioneilta lähes kokonaan. Tällöin se on siirtynyt stadioneiden ulkopuolelle, missä sitä on lähes mahdoton valvoa. Huliganismi on myös kaupallistunut, sillä useilla ‘ultra’-faniryhmillä, joihin huliganismi usein liitetään, on omaa fanitavaraa. Huliganismia ei todennäköisesti koskaan pystytä täysin poistamaan, sillä aina ison ihmismassan kerääntyessä yhteen paikkaan, on vaara järjestyshäiriölle suuri. Tällaiset tilaisuudet vetävät puoleensa myös ihmisiä, joita ei itse tapahtuma kiinnosta, mutta he haluavat tulla levittämään omaa näkemystään maailmasta, usein tappelemalla ja huonolla käytöksellä. Suomessakin jalkapallofanien huonoon ja väkivaltaiseen käytökseen on uutisotsikoissa törmätty viimeaikoina, usein esimerkiksi Stadin derbyjen yhteydessä. Suurimmat ongelmat on kuitenkin pystytty ennaltaehkäisemään.

Jalkapalloon, kuten muuhunkin urheiluun, liittyy myös organisoitua rikollisuutta – siellä missä on rahaa on myös rikollisuutta. Maradona-dokumentissa näkyikin vahvasti mafian rooli. Usein rikollisuuden ja väkivaltaisuuden taustalla on poliittisia (esimerkiksi Partizan Belgrade – Red Star Belgrade, Barcelona – Real Madrid), uskonnollisia (Glasgow Celtic – Glasgow Rangers) ja maantieteellisiä (Liverpool – Everton) syitä, jotka juontavat juurensa kauas historiaan, eikä nyky-jalkapallofani välttämättä edes ymmärrä miksi hän ‘vihaa’ tiettyä joukkuetta ja sen faneja. Jalkapallon fanikulttuuriin liittyy keskeisesti ymmärrys ‘meistä’ ja ‘heistä’, eikä joukkueiden kannattajien ‘vihanpito’ katsomossa useimmiten siirry sieltä pois tai ole vakavaa. “Mä vihaan Mattii ja Teppoo. Mä vihaan Tepsii ja Interii. Mä vihaan Hesee ja sinappii. Mä vihaan kaikkee Turusta” laulavat HJK:n kannattajat otteluissaan, ja siirtyvät ottelun jälkeen Mannerheimin tien Hesburgeriin. Tätä on tosin kuultu laulettavan myös hymyssä suin ja sulassa sovussa Via Dolorosalla Ruissalossa.

Katsomossa esiintyviä rasistisia ja homofobisia huutoja ei kuitenkaan saa hyväksyä tämän ystävällisen ‘vihanpidon’ ilmiöinä. Jalkapallon yksi ikävimmistä ilmiöistä on siihen kytkeytynyt rasismi, joka on nostanut uudelleen päätään. Rasismiin liittyviä tapauksia on kaudessa kymmeniä. Muun muassa Euroopan jalkapalloliitto (UEFA) on ottanut asiaan tiukasti kantaa ja kampanjoi rasismin kitkemiseksi pois lajista sen kirkkaimpien tähtien avustama.

Jalkapalloon liittyy myös paljon korruptiota, minkä pois kitkemiseksi on viime vuosina otettu isoja askeleita. Monet kansalliset ja kansainväliset jalkapalloliitot ovat joutuneet poliisin tutkinnan kohteeksi. Viime vuosien eniten esillä olleita tapauksia ovat muun muassa Qatarin vuoden 2022 MM-kisoihin liittyvät korruptioepäilyt ja ihmisoikeusloukkaukset, sekä korruptioskandaalin takia paikkansa kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) puheenjohtajana menettäneen Sepp Blatterin tapaus.

Tämän oppimateriaalin kirjoittaja tunnustautuu jalkapallofaniksi ja seuraa jalkapalloa intohimoisesti niin ruudun välityksellä kuin kentän laidalta, niin Suomessa kuin ulkomailla eikä ole koskaan törmännyt hitaita turvatarkastuksia suurempiin ongelmiin jalkapallo-otteluissa ja niihin liittyvissä tapahtumissa. On tärkeää muistaa, että mediassa esillä olevat ikävät tapaukset ovat kuitenkin marginaalisia, ja jalkapallofaneihin liitetyt ennakkoluulot suurimmilta osin virheellisiä. Se on edelleenkin koko perheen laji, jota on turvallista – ja ennen kaikkea viihdyttävää ja hauskaa – tulla katsomaan paikan päälle.

Lue lisää: Kuningaspelin kentät – Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä ja Jalkapallon maailmanselitys

Kysymyksiä ja tehtäviä

1. Mitä jalkapallon lieveilmiöitä dokumentissa näkyi?
2. Miten mafia sai Maradonan otteeseensa? Entä miten pidettyä hänet otteessaan?
3. Oletko itse törmännyt jalkapallon lieveilmiöihin?
4. Etsi tietoa jalkapallon lieveilmiöihin liittyviä tapauksista kuluvalta vuodelta. Millainen tapaus on ollut kyseessä? Onko huoleen ollut aihetta? Miten tapaus olisi voitu ennaltaehkäistä?
5. Miten rasismiin urheilussa pitäisi mielestäsi puuttua?
 

Lähteet

Jalkapallon maailmanselitys. Franklin Foer. LIKE. 2004

Kuningaspelin kentät – Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Hannu Itkonen & Arto Nevala (toim.). Gaudeamus. 2007.

Wikipedia – 2015 FIFA corruption case