keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

a. Pelko on tunne, kuten ilo, suru, viha ja kateus. Ihmisten pelot ovat erilaisia. Useat pelot ovat mielikuvituksen tuotetta, vaikka ne tuntuvatkin todellisilta. On olemassa voimakkaampaa ja lievempää pelkoa. Pelon sävyeroja kuvaavat sellaiset tunteet, kuin epävarma, huolestunut, jännittynyt, hädissään ja kauhuissaan. Miten ihminen reagoi, kun pelottaa? Miten pelko voi ilmetä?

Pelon tarkoituksena on ollut ihmisen kehityshistorian aikana auttaa häntä selviytymään olemassaolon taistelussa vaaroja täynnä olevassa ympäristössä. Pelon tunteella on ollut siis tärkeä merkitys ihmisen suojautumisen ja eloonjäämisen kannalta.
(Lähde. http://jkk.mll.fi)
 
Lapset joutuvat pelkäämään monissa tutuissa tarinoissa ja saduissa. ”On kahdenlaista pelkoa: rationaalista ja irrationaalista, tai yksinkertaisemmin pelkoja, joissa on järkeä ja pelkoja joissa ei ole. Esimerkiksi Baudelairen lasten tuntema pelko kreivi Olafia kohtaan on täysin järkevää, koska hän oli paha mies joka halusi tuhota heidät. Mutta sitruunamarenkitortun pelkääminen olisi irrationaalista eli järjetöntä, koska sitruunamarenkitorttu on herkullista eikä ole koskaan vahingoittanut ketään. Sängyn alla piileskelevän hirviön pelkääminen on aivan järkevää, koska siellä tosiaan saattaa olla hirviö, joka aikoo syödä sinut koska hyvänsä”.  (Lemony Snicket: ”Surkeiden sattumusten sarja” osa “Avara ikkuna” s. 43.)
 
b. Coralinen kodin seinästä löytyy salaperäinen ovi, josta voi aivan hyvin tulla kummituksia tai hirviöitä, aivan kuin monien lasten mielestä voi tulla kaapeista tai kuten edellä kerrotaan, vaikkapa sängyn alta. Muistatteko satuja tai tarinoita, jotka olisivat olleet mielestänne pelottavia?
 
c. Jokainen pelkää joskus. Keskustelkaa, millaisia asioita ihmiset pelkäävät. Miten aikuisten ja lasten pelonaiheet eroavat toisistaan? Mitä te pelkäsitte 
pienenä? Pelottaako teitä joskus esim. jokin elokuva, jokin pelottava paikka, henkilö, eläin, jne. Näettekö painajaisia? Miksi pelkäämisen tunne joskus salataan? Miksi toisista on noloa pelätä? Pitääkö pelkäämistä hävetä?
 
d. Kertokaa kummitusjuttuja tai sepitelkää niitä itse.
Kauhistuttavat tarinat yliluonnollisista olennoista, tuntemattomista voimista, kirouksista, haudan takaa saapuvasta kostosta ovat maailman kulttuureissa liki universaaleja. Suullinen kansanperinne elää myös urbaaneissa ympäristöissä kun varsinkin lapset ja nuoret pitävät elossa kauas kirjoitetun kulttuurin tuolle puolen ulottuvaa kummitusjuttujen perinnettä. 
(Frans Mäyrä http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf)
 
d. Leikatkaa sanoma- ja aikakauslehdistä tai etsikää internetistä kuvia, jotka voi liittää jollain tavoin jännitykseen tai pelkoon. Etsikää esim. 8-10 kuvaa ja asettakaa ne mieleiseenne järjestykseen. Sepitelkää niiden perusteella tarina ja kirjoittakaa se vihkoonne.
 
e. Tuokaa luokkaan vanhoja, mielenkiintoisen näköisiä esineitä tai kuvia. Keksikää pienissä ryhmissä niiden avulla jännitys- tai kauhutarinoita
 
Pelon voittaminen, rohkeus ja uskaltaminen
a. Monet Gaimanin tarinan elementeistä ovat tuttuja satuperinteestä. Monet vanhat sadut ja tarinat sisältävät opetuksen. Coralinen tarinakin sisältänee jonkin opetuksen, ellei useampia. Tuleeko teille mieleen jokin ajatus tai joitakin ajatuksia, mitkä voisivat olla tämän tarinan opetuksia?
 
b. Yksi keskeinen asia Coralinen tarinassa on omien pelkojen voittaminen. Coralinen tarina tuo esille lapsen pelon vanhempiensa menettämisestä tai pelon siitä, että vanhemmat muuttuvatkin yhtäkkiä hirviöiksi. Elokuvan tarinan yksi käännekohta on, kun Coralinen vanhemmat katoavat jäljettömiin. 
Silloin Coralinen on otettava vastuuta ja ryhdyttävä toimeen. Hän tuumaa, että ”minun on oltava rohkea, ei minähän olen rohkea.”
“Peilissä näkyi hänen takanaan oleva käytävä, kuten hän oli odottanutkin. Mutta peilikuvassa näkyivät myös hänen vanhempansa. Coralinen isä 
ja äiti tuijottivat häntä peilistä. Isä avasi suunsa ja sanoi jotakin, mutta hänen äänensä ei kuulunut. Äiti henkäisi peilin sisäpuoleen ja kirjoitti etusormellaan ÄTIEM ATUA.” (Coraline s. 74 ja 84.)
 
Coraline joutuu myös komeroon, jonne “toisen äidin” ryöstämien lasten haamut on unohdettu. Ne kehottavat Coralinea pakenemaan, “niin kauan kun mielesi ja sielusi kuuluvat vielä itsellesi”. Muuten Coralinelle käy kuin heille.
“Hän ottaa elämäsi ja kaiken, mitä olet ja kaiken, mistä välität eikä jätä jäljelle muuta kuin sumua ja usvaa. Hän vie kaiken ilosi. Eräänä päivänä sinä 
heräät ja sydämesi ja sielusi ovat poissa. Sinusta tulee pelkkä tyhjä kuori, tuulenvire, olento, joka kuuluu enemmän uneen kuin valvemaailmaan, tai jonkin unohdetun asian muisto”. (Coraline s. 117.)
  • Millaisen neuvon Coraline saa kissalta, jotta hän saisi pelastettua oikeat vanhempansa ja aavelasten sielut? Kissa neuvoi Coralinea haastamaan toisen äidin peliin, vaikka ei ollut varmaa, että hän pelaisi reilua peliä, mutta toisen äidin kaltaiset olennot kuulemma rakastavat pelejä ja haasteita. Miten Coraline ratkaisee tehtävän?
  • Suojakseen Coraline oli saanut alakerran neideiltä kiven. Jos siitä sattuisi olemaan jotakin apua, tuumasivat neidit. Millainen kivi oli? Millainen voima kivessä oli?
c. Keskustelkaa, miten pelon voi voittaa. Mitä te teette, jos teitä pelottaa? Millaisia keinoja keksitte tai millaisia keinoja teillä on sietää, käsitellä, hallita ja lieventää pelkoja?
 
d. Pelon kuva
Miten pelkoa voisi kuvata? Maalatkaa tai piirtäkää pelkoon liittyviä kuvia. Käyttäkää hiiltä, lyijykynää tai peitevärejä. Miettikää, mitkä värit sopisivat maalaukseenne. Kokeilkaa esim. pelkästään mustaa, valkoista ja punaista väriä. Tai millaisen valokuvan ottaisitte aiheesta pelko?
Tai leikatkaa valitsemanne liittyvä kuva lehdistä ja liimatkaa se paperille. Jatkakaa kuvaa peiteväreillä niin, että saatte siitä mahdollisimman pelottavan.
 

 

Close Bitnami banner
Bitnami