The Greatest Showman on samaan aikaisesti dramatisoitu fiktiivinen henkilökuva ja musikaali. Elokuvassa seurataan sirkusnumeroiden siivellä menestyksekästä uraa luonutta P.T. Barnumia (1810-1891). P.T. Barnum nimetään usein viihdealan luojaksi, ja hänen innoittamansa sirkusesitys ”The Greatest Show on Earth” kiersi Yhdysvalloissa aina vuoden 2017 toukokuuhun saakka.

Musikaali on elokuvahistorian vanhimpia ja suosituimpia lajityyppejä. Se syntyi samaan aikaan äänielokuvan kanssa vuonna 1927: musiikin esittämistä pidettiin parhaana tapana hyödyntää uutta äänen ulottuvuutta. Musikaaleille on ominaista musiikin keskeinen rooli juonen eteenpäin viejänä ja tunnelman luojana. Elokuvamusikaali on ollut yksi Hollywoodin suosituimpia lajityyppejä, ja se vetoaa hyvin laajaan yleisöön.

Musikaalit voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: backstage-musikaaliin, joka erottaa selvästi elokuvan tarinan musiikkinumeroista, ja integroituun musikaaliin, jossa näyttelijät puhkeavat lauluun kesken kohtauksen aivan kuin se kuuluisi asiaan.

Lähde: Kovanen, Marjo & työryhmä (2013): Elokuvakasvatuksen opas. Nemo. Helsinki.

1. Mitä ajatuksia sana musikaali teissä herättää? Oletteko joskus käyneet katsomassa näyttämömusikaalia teatterissa?

2. Miten näyttämömusikaaliesitys eroaa musikaalielokuvasta?

3.  Kumpaan musikaalin tyyppiin The Greatest Showman -elokuva lukeutuu: backstage-musikaaliin vain integroituun musikaaliin?

4. Mitä muista musikaalielokuvia teille tulee mieleen?

5. Listatkaa elokuvan myötä piirteitä, jotka mielestänne kuuluvat osaksi musikaalielokuvaa. Miten musikaalielokuva eroaa ns. tavallisesta fiktioelokuvasta?

Suuret tunteet ja näyttävyys

Niin musikaaliin kuin musikaalielokuvaan liittyy olennaisena osana musiikkiesitykset. Musiikkiesitys ei koostu pelkästään musiikista ja laulusta vaan myös koreografoidusta tanssista ja tanssiin eläytymisestä, joka vie itse esityksen juonta eteenpäin ja kertoo jotain olennaista esityksen tarinasta, sen henkilöhahmoista ja sen välittämästä sanomasta. Musiikkiesitykset voivat kantaa suurempaa merkitystä kuin esityksen muut, ei-musikaaliset osat.

The Greatest Showman sijoittuu vahvasti viihdemaailmaan, joten elokuvassa korostuu näyttävyys erityisesti puvustuksen ja lavastuksen myötä, mikä taas korostaa entisestään elokuvan musiikkinumeroita. Elokuva tarjoaa näyttävän esityksen ei ainoastaan elokuvassa esiintyvälle yleisölle vaan myös valkokankaan toisella puolella istuvalle katsojalle. Näyttävien ja yliampuvien musiikkinumeroiden edessä on helppo herkistyä tai voimaantua, ja niiden vietäväksi on helppo antautua, kun esitykset on rakennettu juuri katsojan tunnereaktio huomioiden. Kun ns. tavallisessa fiktiivisessä elokuvassa liiallisesti dramatisoitu kohtaus saattaa laittaa irvistämään tai aiheuttaa myötähäpeää, on liiallisuus taas tärkeä osa musikaalielokuvaa. Liiallisuuden kautta saadaan helposti korostettua jotain tiettyä sanomaa tai tunnetta, mikä katsojalle halutaan teoksen myötä välittää.

Elokuvatutkimuksessa käytettyä liiallisuuden/ylenpalttisuuden (excess) käsitettä voidaan hyödyntää selittäessämme musikaalielokuvien kykyä vedota tunteisiimme mitä voimallisimmalla tavalla.

Elokuvatutkijat Rick Altman, Linda Williams, Carole Zucker ja Kristin Thompson ovat kirjoittaneet liiallisuuden käsitteestä elokuvassa. He ovat tutkineet elokuvissa ilmeneviä elementtejä, jotka eivät selkeästi palvele mitään tiettyä kerronnallista päämäärää, vaan ovat esimerkiksi paatoksellisen tyylittelyn tulosta. Liiallisuuden ja ylenpalttisuuden elementit ikään kuin tökkäävät ulos selkeästä lineaarisesta eli johdonmukaisesti etenevästä kerronnasta. Paatoksellisuudessaan ne usein herättävät voimakkaita tunteita myös katsojassa. Ylitsepursuavaa liiallisuutta löytyy myös näyttelijäsuorituksesta, jossa esim. näyttelijän hysteerinen itku tai tukahduttamaton voitonriemuisuus, kaikki överiksi viedyt tunnetilat herättävät samalla katsojien voimakkaita tunnereaktioita.

Lähde: La La Land –oppimateriaali (Koulukino)

•                        Palauttakaa mieleenne elokuvassa esiintyneet musiikkinumerot (mm. Barnum nuorena poikana, Barnum yhdessä vaimonsa kanssa talon katolla, Barnum kapakassa tulevan yhteistyökumppaninsa kanssa, sirkusesiintyjien tunteenpurkaus Barnumin sysättyä heidät syrjään, sirkusesitykset).

Miltä musiikkinumerot näyttävät visuaalisesti, mitä viestiä niillä taas yritetään välittää katsojalle? Mikä musiikkinumeroista jää helpoiten mieleen? Mikä musiikkinumero aiheutti sinussa suurimman tunnereaktion?

•                        Pohtikaa musiikkinumeroiden merkitystä elokuvassa kokonaisuudessaan. Mitä merkityksiä ja sisältöä ne tuovat mukaan elokuvaan? Mikä taas jää muun elokuvan kerrottavaksi?

•                        Miten liiallisuus näkyy elokuvassa? Entäpä onko elokuvassa havaittavissa paatoksellisuutta?

•                        Miten hyvin elokuva rakentaa historiallista kuvaa tuon ajan Yhdysvalloista? Onko elokuvan välittämä historiallinen kuva uskottava? (voitte esimerkiksi googlettaa kuvia 1800-luvun Amerikasta ja Barnumin sirkuksesta)

•                        Jos mietitte elokuvaa kokonaisuutena, miten onnistunut elokuva on henkilökuvana? Entäpä musikaalielokuvana? Voitte vielä etsiä arvioita elokuvasta ja vertailla omia mietteitänne niihin.

Voitte käyttää musikaalielokuvan käsittelyn apuna Koulukinon tuottamia oppimateriaaleja elokuviin Moulin Rouge! (http://www.koulukino.fi/moulin-rouge) ja La La Land (http://www.koulukino.fi/la-la-land).