The Darkest Minds edustaa dystopian lajityyppiä.

Dystopia on sukua scifille ja utopialle: se tarkoittaa kirjaimellisesti epämiellyttävää "pahaa paikkaa", pahinta mahdollista maailmaa (kreikaksi cacotopia, kakotopia) vastakohtana utopialle, "täydelliselle paikalle". Nuorille aikuisille suunnatut dystopiaelokuvat ja -kirjallisuus sopivat epävarmuuden angstiseen aikaan kuin naula päähän: 15 viime vuoden aikana on tehty enemmän dystopia-aiheisia elokuvia kuin koko 1900-luvulla.

Näitä elokuvia yhdistävät monet piirteet:

• Usein erityisesti nuoret naiset taistelevat korruptoitunutta, totalitaristista ja dekadenttia yhteiskuntaa vastaan, jossa brutaali poliisiväkivalta hallitsee ja tavalliset ihmiset yrittävät joten kuten pärjätä. Todellisuus näyttäytyy lohduttomana.
• Ihmisten elämää kontrolloivat totalitaristisen yhteiskunnan rakenteet. Dystopisessa yhteiskunnassa elävä ei välttämättä edes ymmärrä elävänsä dystopisessa todellisuudessa, vaan hän kuvittelee elävänsä utopiassa. Yksilön vapautta, oikeuksia ja matkustusoikeutta rajoitetaan jopa globaalilla tasolla. Mikrosirut, keinoäly ja valvontakamerat pitävät valtaapitävät kartalla: George Orwell kirjoitti jo 40-luvulla kirjassaan 1984 ", että "Isoveli valvoo" – "Big Brother is watching you". Orwellin kirjassa myös kieli oli muutettu kuvitteelliseksi uuskieleksi (newspeak), jossa toisinajattelu tehdään mahdottomaksi eliminoimalla tiettyjä vääräoppisia käsitteitä kielestä.
• Mielenhallinta (mindcontrol), manipuloiva massamedia, alitajuiset viestit (subliminal messages) ja poliittinen propaganda vaikuttavat ihmisten mieliin.
• Suuryritykset hallitsevat, ja harvainvallasta kasvaa uusia diktatuureja. Omistavan luokan ja proletaarin välillä vallitsee epätasa-arvo. Harvalukuinen eliitti nauttii eduista, joista tavalliset ihmiset ravintoketjun tuotannon alapäässä voivat vain uneksia.
• Ilmastonmuutos koetaan suurena uhkana.

Spekulatiivinen fiktio

Kirjailija Naomi Klein pitää dystopiailmiötä huolestuttavana: hänen mukaansa pidämme ekologista katastrofia itsestään selvänä ja olemme jo kadottamassa uskomme yksilön muutosvoimaan. Ohjaaja Volker Schlöndorf teki Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjasta (The Handmaid's Tale, 1985) elokuvan jo vuonna 1990. Teos lienee kuitenkin tunnetuin tuoreesta, Hulun tuottamasta tv-sarjasta, jota HBO pyörittää (2017-). Atwood ei kutsu teoksiaan scifiksi vaan spekulatiiviseksi fiktioksi. Hän toteaakin kirjoittavansa pelkästään tosielämässä olevista ennakkotapauksista, jotka ovat jo jonkun toimesta jollain tapaa toteutettu. Atwoodin mukaan tieteiskirjallisuus sisältää hirviöitä ja avaruusaluksia – spekulatiivisessa kirjallisuudessa kaikki saattaa oikeasti tapahtua.

Pohdintaa:

• Elämmekö mielestäsi dystopisessa yhteiskunnassa? Perustele.
• Nimeä lisää spekulatiivisen fiktion lajityyppiin kuuluvia teoksia.
• Vuonna 2017 eräs USAn valtiollinen virasto ohjeisti henkilökuntaansa olemaan käyttämättä sanaa "ilmastonmuutos" (climate change), vaihtoehtoinen ja hyväksyttävä ilmaisu oli "äärimmäiset sääolosuhteet" (weather extremes). Myös muita negatiivissävyisiä ilmastoon liittyviä sanoja korjattiin sopivammiksi. Vallitseeko meillä mielestäsi sananvapaus? Ovatko valeuutiset ilmiö myös Suomessa?
• The New York Timesin mukaan 1% Yhdysvaltain rikkaimmasta väestöosasta omistaa enemmän kuin 90% muusta väestöstä. Hallitseeko meitä harvalukuinen eliitti?