keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Ihonväri on Supermään-elokuvan keskeinen teema. Se, miten paljon ihonväriin (sekä silmien muotoon ja hiusten tekstuuriin) liittyviä kysymyksiä kukin meistä on tullut pohtineeksi aiemmin, liittyy monesti siihen, miltä itse näytämme ja millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet. Jos olet koulussasi tai työpaikallasi ainoa tai yksi harvoista ruskeista ihmisistä, ihonväriin liittyvät kysymykset ovat saattaneet tulla tutuiksi ikävälläkin tavalla. Valkoisessa ympäristössä varttuneet valkoiset ihmiset saattavat puolestaan kokea, etteivät ole koskaan kiinnittäneet huomiota ihonväriin – ainakaan omaansa.

Huom! Kysymykset ulkonäöstä saattavat liittyä kokemuksiin syrjinnästä ja olla hyvin henkilökohtaisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että teeman käsittelyssä otetaan huomioon oppilaiden erilaiset taustat ja mahdolliset kokemukset rasismista. Henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyviä kysymyksiä voi pohtia esimerkiksi kirjoitustehtävän muodossa, eikä niitä tarvitse jakaa muulle ryhmälle.

  • Voitte keskustella oppilaiden kanssa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä: Miksi ihonäriin kiinnitetään huomiota? Miten usein ajattelet omaa ihonväriäsi? Onko joku kommentoinut sinun ihonväriäsi, miltä se tuntui?Ovatko kaikki aikuiset ja oppilaat teidän koulussanne samannäköisiä? Näyttävätkö kaikki suomalaiset samalta?

Joskus vanhanaikainen ja väärä käsitys siitä, että kaikki suomalaiset ovat samannäköisiä toistetaan vaikkapa uutisissa tai koulukirjoissa. Todellisuudessa ihmisen ulkonäöstä ei voi päätellä hänen kansalaisuuttaan, ja suomalaiset ja Suomessa asuvat ihmiset ovat monenkirjava joukko. Tämän selittää tarkemmin tutkija Miika Tervonen blogitekstissään. Joskus ajatellaan, että maaseudun ja Etelä-Suomen isot kaupungit tai Helsinki ja muu Suomi poikkeavat täysin toisistaan. Tervonen muistuttaa tekstissään siitä, että myös maaseudulla Suomessa on aina elänyt monista erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.

Nykytodellisuudesta muistuttaa myös Nordic Beauty -video, jossa mustat ja ruskeat suomalaiset havainnollistavat, miten pohjoismainen kauneus on monennäköistä.

  • Voitte keskustella oppilaiden kanssa esimerkiksi siitä miksi Supermään-elokuvan henkilöt Supermiestä lukuunottamatta ovat valkoisia? 

Rasismi

Syrjiminen ei-valkoisen ulkonäön, kielitaidon tai esimerkiksi uskontokuntaan kuulumisen perusteella on rasismia. Rasismiin kuuluu tietoinen TAI alitajuinen ajatus siitä, että valkoiset ihmiset ovat muita parempia. Rasismin määrittelystä kirjoittavat tutkijat Suvi Keskinen ja Minna Seikkula blogitekstissä.

Valitettavasti rasismi on yleinen ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa, ja esimerkiksi mustat ihmiset kohtaavat rasismia Suomessa useammin kuin missään muussa Euroopan Unioniin kuuluvassa maassa.

Musta Supermies (tai suomeksi usein Teräsmies) on oikea henkilö. Nuorallakävelijä ja muusikko Omar Marcus, joka esiintyy myös Supermään-elokuvassa, tasapainoilee oikeassakin elämässä Helsingin kaduilla Mustana Supermiehenä. Myös hän on joutunut kokemaan rasistista väkivaltaa (lähde).

Blackface

“Blackface” termiä käytetään siitä kun valkoiset ihmiset maalaavat kasvonsa ja/tai käyttävät afroperuukkia ja esittävät mustaa ihmistä. Tällainen käytäntö perustuu usein stereotyyppeihin eli siihen, että mustien ihmisten ulkonäöstä on poimittu muutama pelkistävä piirre, joita jäljitellään liioitellen. Käytäntöä pidetään yleisesti rasistisena, mutta se on myös teatterin ja muun viihteen historiassa hyvin yleinen länsimaissa.

Toimittaja Maryam Abudulkarim ja koreografi Sonya Lindfors kirjoittavat aiheesta seuraavasti: 

“Kun valkoinen näyttelijä tekeytyy ulkoisesti mustaksi, hän kytkeytyy rasistiseen blackface-perinteeseen. Se on väkivaltainen perinne, jossa fyysisten ominaisuuksien pilkkaamisen ja stereotypioiden avulla vahvistettiin valkoisuuden dominoivaa valta-asemaa”

Lisätietoa

Maryan Abdulkarim ja Sonya Lindfors: Blackface ei ole ok! Toiseus 101 – näkökulmia toiseuteen -julkaisu (s. 22-26)
– artikkeli taiteen ja viihteen rasistisesta kuvastosta ja vahingollisista stereotypioista

Koko Hubara: "Unohdatko säkin aina, että olet ruskea?" 
– blogiteksti siitä,  miten ruskeat ja mustat suomalaiset eivät jatkuvasti ajattele ihonväriään, ja miten huomion kiinnittäminen siihen voi tuntua epämiellyttävältä.

Yle: Muistutus kulttuuriväelle: viihde saattaa edistää rasismia

Close Bitnami banner
Bitnami