Eräässä elokuvan kohtauksessa miehet esittäytyvät bulgaarien sijaan italialaisiksi, miksi? Ovatko eri kansallisuuksiin liitettävät stereotypiat edelleen voimissaan? Onko olemassa kansallisuuksia, joihin liitämme erityisen paljon esim. negatiivisia ominaisuuksia, entä sellaisia joihin emme jostain syystä liitä mitään ennakkoepäilyjä? Mistä tämä johtuu? Onko meille itsestään selvää, että lopulta maailman kuitenkin pelastaa aina amerikkalainen ihmemies? Keskustelkaa kansallisista stereotypioista omien kokemustenne ja mielikuvienne pohjalta, voitte myös lukea oheisen artikkelin keskustelun tueksi.

 

Alkuperäistä ehtaa sinkkuelämää 

Tietoisku! Tiesitkö, että suomenkiellä sinkku-sanaa käytti merkityksessä "yksin elävä ihminen" ensi kertaa toimittaja Heikki Kemppainen? Amerikassa sana oli jo 80-luvulla käytössä tässä merkityksessä, suomesta puuttui termi jolla ei olisi negatiivisia konnotaatioita. Sanana sinkku onkin levinnyt tehokkaasti, aluksi se oli vain kaupunkilaistermi.

Klassista sinkkumielikuvamaailmaa rakensi 1990-luvun alussa mm. Seattlen tuolloin aktiiviseen musiikkiskeneen (Nirvana, Pearl Jam, Soundgarden ) liittynyt the Singles-elokuva (ohj. Cameron Crowen, 1992). 

Epätoivoisen brittisinkun Bridget Jonesin elämästä kertovat elokuvat (Elämäni sinkkuna ja Elämä jatkuu) sekä televisiosarja (ja sittemmin myös elokuvat) Sinkkuelämää ovat nykyaikaisen, populaarin sinkkukulttuurin ikonisia ilmentymiä. Kukaan ei ole tainnut välttyä niiltä? Vertailkaa, miltä sinkkukulttuuri näyttää fiktiivisessä tarinassa?  Dokumentissa? Keskustelkaa siitä, miten chick lit-pohjainen sinkkukulttuuri eroaa Hristovin elokuvan sinkkukäsityksestä.

Alun alkaen kolumneina ja kirjoina ilmestyneet Bridget Jones että Sinkkuelämää kuuluvat ns. chick lit-genreen. Tutustukaa siihen seuraavien linkkien kautta. Onko kyseessä viihde vai taidemuoto? Onko miehille vastaavaa lajityyppiä? Jos on, mikä? Jos ei, miksei?

Wikipedia: chick lit

Blogikirjoitus Bridget Jonesista