Väkivalta on sukupuolittunut ilmiö. Miesten osuus väkivallan tekijöinä on tilastojen mukaan korkea. Mitä vakavammasta väkivallasta on kyse, sitä varmemmin tekijä on mies. Arto Jokisen (2017) mukaan miesten väkivaltaisuutta voidaan selittää biologisilla, psykologisilla sekä sosiaalisilla tekijöillä ja vallankäytöllä. Mikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan yksin selitä miesten väkivaltaisuutta. Miesten väkivaltaisuuteen liittyy Jokisen mukaan olennaisesti maskuliinisuus eli miehiin kohdistuvat odotukset ja velvollisuudet sekä sukupuolen perusteella avautuvat mahdollisuudet.

Nuorten parissa tehdyt väkivaltatutkimukset paljastavat, että käsitykset väkivallan hyväksyttävyydestä eri sukupuolten parissa syntyvät jo varhain. Poikien väkivaltaista käytöstä pidetään tyttöjä oikeutetumpana, sillä poikien odotetaan olevan valmiita puolustamaan itseään ja läheisiään fyysisesti. Tyttöjen väkivaltaiseen käytökseen sen sijaan yhdistettiin negatiivisia piirteitä, kuten mielenterveysongelmia ja seksuaalista holtittomuutta. Väkivaltaan liitettävät käsitykset luovat pojille kuvaa siitä, että väkivalta on tietyissä tilanteissa hyväksyttävä keino ratkaista konflikteja. Normatiivista heteromaskuliinisuutta ilmentävät kovuus ja voima.

Väkivalta ilmiönä ei kosketa kaikkia miehiä samalla tavoin. Miehet väkivallan tekijöinä ja uhreina kohtaavat elämässään todennäköisesti monenlaisia sosiaalisia ongelmia. Esimerkiksi päihdeongelmat, huono-osaisuus ja maahanmuuttajatausta vaikuttavat miesten riskiin joutua väkivallan kohteiksi.

1. “Hienoa olisi, jos naiset ja miehet olisivat samassa veneessä, eikä tästä tehtäisi sukupuolikysymystä. Harmittaa, että elokuva on tulkittu naiselokuvaksi, kun meidän mielestämme se on ennen kaikkea ihmiselokuva”, sanoo näyttelijä ja käsikirjoittaja Tanja Heinänen Hämeen Sanomien (7.12.2014) haastattelussa. Keskustelkaa Heinäsen kommentista.

• Miksi elokuvaa on mielestänne tulkittu naiselokuvaksi?
• Mitä mieltä itse olette? Perustelkaa mielipiteenne.

2. Jakakaa luokka neljään ryhmään. Jokainen ryhmä saa mietittäväkseen yhden seuraavista teemoista. Keskustelkaa ryhmässä, miten elokuva mielestänne kuvaa:

• Nuoria miehiä
• Työvoimatoimiston naisia
• Seksiä
• Väkivaltaa

Mitä sillä, millä tavalla kyseinen ryhmä tai asia elokuvassa esitetään, halutaan sanoa? Miksi esitystavalla on merkitystä juonen ja tapahtumien kannalta?

3. Mitä mieltä olitte elokuvasta?

• Suututtiko Säälistäjät vai vakuuttiko lyhytelokuva tarinallaan ja tunnelmallaan? Välittyikö vahva sanoma vai jäikö elokuvan viesti epäselväksi?

Kirjoittakaa lyhyt elokuva-arvio. Oman arvion taustaksi voi käydä myös lukemassa verkossa ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja kirjoituksia ja kommentteja elokuvasta. Perustelkaa mielipiteenne.

• Valitkaa pari, joka on kirjoittanut eri näkökulmasta, lukekaa toistenne tekstit ja keskustelkaa.
   

Lähteet ja lisätietoa:

Jokinen, Arto, 2017: "Maskuliinisuus ja väkivalta". Teoksessa Niemi, Johanna, Kainulainen, Heini, Honkatukia, Päivi (toim.): Sukupuolistunut väkivalta. Vastapaino.

Hämeen Sanomat 7.12.2014, ”Jos nainen voisi pelastaa maailman”.