keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

2.
a.
Jed puhuu pääkaupunkiseudun murretta. Elokuvassa hän asettuu asumaan itä-suomalaiseen pikkukaupunkiin, jonka murre poikkeaa hänen omasta puhekielestään.

Suomi jaetaan seitsemään murrealueeseen. Länsimurteita on viisi: peräpohjalainen, keski- ja pohjoispohjalainen-, eteläpohjalainen-, hämäläis- ja
 lounaismurre. Itämurteita on kaksi: savolais- ja kaakkoismurre. Murrealueet voidaan jakaa vielä pienemmiksi alamurteiksi. Pääkaupunkilaisilla on lisäksi oma puhekielensä.

Mistä vanhempanne tai isovanhempanne ovat kotoisin? Tunnetteko erilaisiamurteita? Puhutaanko teidän perheessänne jotakin murretta? Pysyykö puhuttu kieli aina samanlaisena, muuttumattomana?

b. Käykää murrematkalla Suomessa ‘Suomesta kiinni’ sivustolla.

Pelatkaa murrepeliä.

Tutustukaa myös slangisivustoon.

c. Nykyisin murteilla kirjoittaminen, kuten runoilu, on erittäin suosittua. Jouluevankeliumi esimerkiksi on kirjoitettu useilla eri murteilla. Aku Ankkoja on käännetty useille murteille: Isoon taloon ankka, Etelä-Pohjanmaan murteella (Joose Tammelin, 1998). Kui, sanos Aku, Turun murteella (V-P Lehto, 1999). Rotsi on mut byysat puuttuu, Stadinslangilla (Sami Garam, 2000). Kyä viksup päriää, Tampereen seudun murteella (Katariina Kallio, 2001). Avojalakanen ankka, Oulun murteella (Ilkka Mannermaa, 2002). Voe tokkiisa, Aku!, Savon murteella (Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä, 2003). Kaik lutviutuup, Etelä Karjalan (tarkemmin Simpeleen) murteella (Helena Anttonen, 2004). Joulu on jo ovela, Peräpohjolan murteella (Terttu Rousu, 2005).

Suomen kielen pro gradu-tutkielmassa ‘Murre runouden kielenä’, Iina Suvisto kirjoittaa, että murteilla on kirjoitettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Usein murrerunot ovat tyyliltään humoristisia, mutta niissä on käsitelty myös vakavampia aiheita. Tavallisimpia aiheita ovat kotiseutu, luonto ja ihmissuhteet, kuten rakkaus.

Laitilalainen Heli Laaksonen on ollut viime vuosien luetuimpia murrerunoilijoita. Muita murteella kirjoittavia ovat esim. raumalainen Tapio Koivukari, stadin slangilla kirjoittava Sami Garam ja lappilaiset Rosa Liksom, Oiva Arvola ja Marjatta Kaasila.

Etsikää murteella kirjoitettuja runoja tai muuta tekstiä. Osaatteko lukea murretekstiä sujuvasti? Ymmärrättekö kaikki sanat? Poimikaa murrekirjoituksista outoja sanoja ja selvittäkää niiden merkityksiä.

Liitteessä 1 on esimerkkinä murteella kirjoitettuja runoja sekä stadin slangisanoja tutkiskeltavaksi ja selvitettäväksi.

Valitkaa joku satu tai muu teksti, jonka kirjoitatte murreversioksi. Voitte myös muunnella tekstiä, jos keksitte esim. hauskoja murrerepliikkejä eri henkilöille. Lukekaa tekstit toisillenne tai esittäkää ne näytelminä tai valittuja kohtauksia niistä.

d. Valehtelijoiden klubi

Jaetaan oppilaat viiden hengen ryhmiin.

Ryhmien jäsenet hakevat erikoisia murresanoja runoista tai murresanakirjoista. Kullekin ryhmälle kannattaa valita eri murrekirja. Opettaja voi myös valita sopivia sanoja etukäteen.

Kaikilla ryhmillä on yksi sana selitetttävänään. Kukin jäsen keksii samalle murresanalle hauskan, mukamas oikean selityksen eli valehtelee. Yksi ryhmän jäsenistä kirjoittaa sanalle sen oikean selityksen. Oikeaa selitystä kannattaa myös selitellä laajemmin, etteivät muut heti arvaa oikeaa vaihtoehtoa.

Kukin ryhmän jäsen lukee keksimänsä selitykset muille.

Kun kaikki ovat kertoneet selityksensä, muut saavat arvata, kenen selitys on oikea.

Close Bitnami banner
Bitnami