keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU
© 2018 Paramount Pictures

Vaikka 1960 – 1970 -luku oli monella tapaa edistyksellistä aikaa, suhtauduttiin homo- ja biseksuaalisuuteen tuomitsevasti, ja erityisesti rock-musiikissa ei ollut cool olla gay, minkä vuoksi monet esiintyvät taiteilijat – kuten Freddie Mercury – joutuivat peittämään seksuaalisen suuntaumisensa. Uransa alkuajat 1969 -1976 Elton esiintyikin stereotyyppisenä rock-kukkona, joka oli taustaltaan työväenluokkainen, sinkku heteromies laulaen bilettämisestä, rakkaudesta sekä menetetystä onnesta ajalle tyypillisesti glitterissä ja höyhenissä. Hän kertoi 1976 Rolling Stone -lehden haastattelussa olevansa biseksuaali, minkä vuoksi levyjen radiosoitto väheni ja myynti romahti USAssa. Hän oli kaapissa miltei 20 vuotta ja ilmoitti vasta 1988 olevansa "comfortable being gay".

Elton Johnia voidaan pitää brändinä: hän on laulaja, lauluntekijä, pianisti, säveltäjä, hyväntekijä, gay-ikoni, julkisuuden hahmo, taiteenkerääjä ja tuottaja, jonka todellinen minä kätkeytyi erityisesti uran alkuaikoina mahtipontisen artistiroolin taakse. Hän toteaakin elokuvassa, "etteivät ihmiset tule katsomaan minua vaan Elton Johnia". Itsetunnon puute ja halu kuulua joukkoon aiheuttivat hänen omien sanojensa mukaan huumeiden käytön, oheisaddiktioina tulivat alkoholi-, seksi- ja reseptilääkeriippuvuudet sekä bulimia. Jonkinlainen eheytyminen  tapahtuu vasta elokuvan lopussa Eltonin sanoessa: "I think I'm okay with strange".

Lisäksi musiikkibisneksen faustiaanisia ulottuvuuksia, uhoa ja tuhoa, kuvaa suhde sulavaliikkeiseen manageri John Reidiin. Huonoista ihmissuhteista on helpompi päästä eroon kuin kehnoista liikesopimuksista. Romanssi Reidiin kesti viisi vuotta, mutta hän toimi Eltonin managerina 28 vuotta. Työsuhde päättyi vuonna 1998 managerin jäädessä kiinni varojen kavaltamisesta.  

Lisätietoa musiikkiteollisuudesta:

The Wall Street Journal: A Brief History of the Music Industry, From Wax Cylinders to Spotify
* sisältää videon äänitteiden kehityksestä Edisonin fonografista striimaukseen

Richtopia: Onchain Melodies – Striking the Right Chord in the Music Industry

The Verge: Streaming now accounts for 75 percent of music industry revenue

Rolling Stone: Album Sales Are Dying as Fast as Streaming Services Are Rising

BBC News: Is this the end of owning music?

Medium: Why Touring Will Be Your Biggest Source of Revenue

 

Pohdittavaksi

  • Miten muusikkobrändit ovat vuosien saatossa kehittyneet?
  • Ennen internetiä radiolla oli suuri merkitys rock-musiikin historiassa: mustat muusikot ja kuuntelijat ottivat vaikutteita valkoisten radioasemilta ja päinvastoin. Millä tavalla musiikkivideot, some ja striimauspalvelut ovat vaikuttaneet muusikkouteen, musiikkiteollisuuteen ja äänilevyjen myyntiin?
  • Onko muusikon nykyään helpompi olla oma itsensä?
Close Bitnami banner
Bitnami