1. a) Risto Räppääjä-tarinat kuvaavat hyvin tätä aikaa. Mitä eri mediavälineitä elokuvassa näkyi tai mainitaan Risto Räppääjä-kirjoissa? (puhelin, televisio, sarjakuvalehdet) Mihin tilanteisiin tai keihin henkilöihin kyseiset mediavälineet liittyivät? (puhelinmyyjä, tv-kokit…)

b) Miten mediavälineet liittyvät omaan elämäänne? Mitä ja miten niitä käytätte? Seuratkaa omaa mediavälineiden käyttöänne yhden viikon ajan ja raportoikaa siitä luokassa. Vertailkaa tuloksia yhdessä.

c) Keskustele parin kanssa: Vertaile itseäsi Ristoon tai Nelliin. Mitä samanlaista tai erilaista teissä on? Perheessä, kodissa, asuinpaikassa, median käyttötottumuksissa, jne.

2. Kirjoista elokuvaksi

Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Sinikka ja Tiina Nopola, jotka ovat kirjoittaneet myös Risto Räppääjä-kirjasarjan. Nopoloilla on ollut haave tehdä kirjoistaan elokuvakäsikirjoitus, jossa päähenkilöt puhkeaisivat laulamaan Iiro Rantalan sävelin. Heidän mielestä käsikirjoituksen teko olisi mahdotonta, jollei olisi valmis irrottautumaan alkuperäisteoksen muodosta. Elokuva on visuaalinen laji.

Lähtökohtana elokuvakäsikirjoitukseen olivat kahden romaanin, Risto Räppääjä ja Nuudelipää sekä Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi, henkilöt ja tapahtumat. Moni tarina muuntui kuitenkin hieman muuksi ja henkilöitäkin tuli elokuvaversioon lisää. Kirjoista ei löydy Elvi Räppääjän naiskuoroa eikä bussissa harjoittelevaa bändiä.

Yhteistyö käsikirjoittajien ja ohjaajan kanssa toimi hyvin ja esimerkiksi käsitys komiikasta oli samantapainen. Samoin ajatus elokuvan teemasta – pojan ja tytön välisestä ystävyydestä ja siitä, että ”järkevät” aikuiset ovat usein hullunkurisempia ja lapsellisempia kuin lapset, tuntui tekijöistä luontevalta.

Elokuva kuvattiin Vantaalla Kartanokoskella. Ohjaaja Mari Rantasila kertoo, että paikka oli täydellinen lastenelokuvan kuvauspaikkana, sillä värikäs Kartanokoski oli valmis elokuvalavaste. Lavastaja Minna Santakari ja Rantasila kertovat innostuneensa paikasta täysin. ”Sen värikkyys on niin poikkeuksellinen. Kartanokoskessa on Magiaa.” Kuvauspaikka on tekijöiden mukaan erityisen tärkeä, kun tehdään elokuvaa niukoilla resursseilla.

Elokuva-arkisto kartoittaa elokuvien kuvauspaikkoja, jotka ovat jo muuttuneet niin, etteivät niitä asiantuntijatkaan enää tunnista. Elokuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä, jos tunnistaa vanhoissa elokuvissa vilahtavia paikkoja.

(Lähde: Risto Räppääjä-elokuvan lehdistömateriaali ja HS 3.2.2008, A s.13)

a) Vertailkaa elokuvaa ja alkuperäisteoksia keskenään. Mitä eroavaisuuksia huomaatte henkilöiden, tapahtumien tai tapahtumapaikkojen kesken? Esim. Kirjojen Ilpo-kissa oli elokuvassa vain pehmolelu.

b) Mikä oli mielestänne elokuvan hauskin kohta? Piirtäkää kohtauksesta kuva. Mitkä asiat tekivät kohtauksesta hauskan? Keskustelkaa ja muistelkaa yhdessä, mille asioille nauroitte elokuvassa. Olivatko ne ilmeitä, eleitä, hassuja repliikkejä, huvittavia tai noloja tilanteita vai äänitehosteita?

c) Millainen loppu elokuvassa oli? Keksikää elokuvalle erilaisia loppuja. Keksikää ja kirjoittakaa oma vaihtoehtonne kirjan ja elokuvan henkeen, hiukan yliampuvasti.

d) Värikäs kaupunkimaisema. Keskustelkaa elokuvan kaupunkimaisemasta. Millaisia taloja siellä oli? Millaisia värejä huomasitte? Millaista olisi asua tällaisessa kaupungissa? Keksikää kaupungille nimi. Suunnitelkaa oma talo ja värittäkää se väriliiduilla. Leikatkaa talo irti ja rakentakaa värikäs kaupunginosa liimaamalla talot yhteiseen maisema-alustaan tai seinälle.

3. Kuvauskokeiluja

Harjoitelkaa video- tai digitaalisen videokameran käyttöä tekemällä erilaisia kuvauskokeiluja.

a) Kohteen pienentäminen/suurentaminen. Kokeilkaa kuvata toisistanne tai jostain esineestä erilaisia kuvakokoja ja kuvakulmia. Kokeilkaa kuvakulmista kokokuvaa, lähikuvaa ja erikoislähikuvaa. Entä miten kuvauskohde muuttuu, kun sitä katsotaan alakulmasta eli sammakkoperspektiivistä tai yläkulmasta eli lintuperspektiivistä. Katsokaa lopuksi yhdessä kuvauskokeilunne, keskustelkaa ja havaitkaa yhdessä elävän kuvan perusasioita. Esim. miltä luokkakaveri näyttää, kun häntä kuvataan alhaalta päin?

b) Kohteen hävittäminen eli miten kohde taiotaan kameralla pois. Keksikää omia katoamistemppuja. Esim. kuvataan henkilö istumassa tuolilla ja lukemassa lehteä hattu päässä. Taiotaan henkilö katoamaan. Taikuri heilauttaa taikasauvaansa ja höystää temppuaan taikasanoilla. Seuraavassa kuvassa on jäljellä vain hattu ja lehti… Onnistuukohan henkilön taikominen takaisin?

c) Kummituskuvat. Elokuvassa oli pakastaja-Elviä kuvattu entistäkin hurjempana käyttäen tummaa taustaa ja alhaalta kasvoihin kohdistuvaa valoa. Kokeilkaa kuvata kummituskuvia taskulappua tai värivaloa käyttäen. Etsikää pimennetty huone. Kohdistakaa kasvoihin taskulampun valoa leuan alta ja tehkää hurjia Elvi-ilmeitä. Mitä Elvi voisi sanoa tai mitä muistuttaa? Kuvatkaa videokameralla.

d) Trikkejä ja temppuja. Kokeilkaa kuvatessanne kääntää kameraa eri asentoihin. Esim. kallistamalla kameraa voidaan luoda vaikutelmaa jyrkän mäen tai jopa seinän kiipeämisestä. Jos kamera taas käännetään ylösalaisin voitte jopa ”kävellä katossa”.

4. Luokka-tv

a) Suunnitelkaa ja kuvatkaa luokan kanssa oma luokka-tv. Ideoikaa ensin yhdessä eri ohjelmatyyppejä. Ohjelmat voivat olla asiapohjaisia tai huumorilla höystettyjä parodioita Räppääjä-elokuvasta tai tutuista televisio-ohjelmista. Esim. perhosten ruuanlaitto-ohjelma, Elvi opettamassa siivouksen saloja tai herra Lindbergin uutiset ja sää.

b) Jakautukaa neljän hengen ryhmiin ja sopikaa, mitä kukin ryhmä alkaa työstää. Kirjoittakaa ryhmässä lyhyt synopsis eli juonitiivistelmä ohjelmaanne. Ohjelma saa kestää korkeintaan yhden minuutin.

c) Kun idea on selvillä, suunnitelkaa ohjelmaanne käsikirjoitus. Miettikää miten ohjelma alkaa ja se päättyy? Kuka sanoo ja mitä? Miten ja missä järjestyksessä asiat etenevät? Millainen tausta tarvitaan? Mitä esiintyjillä on päällään? Mitä muuta tarvitaan? Entä musiikki tai muut äänet?

d) Valmistakaa tarvittava tarpeisto ja käykää ohjelmanne läpi kerran ennen kuvaamista, jotta jokainen tietää, mitä pitää tehdä. Muistakaa kuitenkin, että liika harjoittelu vie esityksestä tuoreuden pois ja pienet mokat tuovat ohjelmaan komiikkaa!

e) Suunnitelkaa kuvausjärjestys sen mukaan, miten haluatte luokka-tv:n ohjelmien tulevan. Kuvatkaa ohjelmanne yhdellä otolla purkkiin (ellette käytä trikkejä tai katoamistemppuja).

f) Kuvatkaa lopuksi esittäytyminen. Esittäytykää muille videon välityksellä. Voitte käyttää apuna aiempaa tehtävää, jossa kirjoititte itsestänne. Tai pukeutukaa joksikin toiseksi henkilöksi ja esittäytykää hänenä.