keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Visuaalinen ajattelu, havainnointi ja keskustelu

Kuva: Solar Films / Marek Sabogal

Taiteen tarkoitus ja merkitys

Elokuvan alussa Rauha-täti kuulee televisiosta, että lapset ja nuoret ovat vaarassa syrjäytyä, mikäli eivät vieraile taidemuseoissa, harrasta kuvataidetta tai ymmärrä ja katso taidetta. Tästä huolestuneena, Rauha-täti vie Riston ja Nellin taidemuseoon. Taidemuseossa kolmikko katselee erilaisia teoksia ja keskustelee niistä.

  • Miksi sinun mielestäsi taiteeseen pitäisi tutustua ja harrastaa esimerkiksi taidemuseoissa käymistä?
  • Miksi joku ihminen tai ihmisryhmä tekee taidetta? Miksi sinä itse teet taidetta?

Taiteella on yleensä ajateltu olevan useita erilaisia tehtäviä. Taiteella voidaan haluta synnyttää katsojassa mielihyvää ja saada aikaan aistinautinto tai uusia oivalluksia. Taide on myös oman ilmaisun muoto.

1. Keskustelkaa yhdessä, miltä tuntuu itse tehdä taidetta ja pohtikaa yhdessä, myös minkälainen taide herättää hyvän olon tai minkälaista taidetta on mukava katsoa ja kokea. Minkälaista taidetta on mukava tehdä?

2. Taiteen yksi tehtävä on myös herättää keskustelua ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja nostaa esimerkiksi esiin yhteiskunnallisia ongelmakohtia tai arvoja. Minkälaista voisi olla kantaaottava taide? Jos sinun pitäisi esimerkiksi tehdä taidetta, jonka avulla haluaisit ottaa kantaa ilmastonmuutokseen tai eläinten oikeuksiin, minkälaista taidetta tekisit?

3. Taiteen tehtävä on myös kasvattaa tietoa itsestä, muista ja maailmasta. Mitä sinä voisit oppia taiteen avulla? Mitä taiteen avulla voisi opettaa?

4. Neljäs taiteen tehtävä on kehittää katsojan tai tekijän tunne-elämää. Taiteen avulla voimme ilmaista tunteita ja välittää tunteita eteenpäin. Taidetta katsomalla voimme purkaa ja käsitellä omia tunteitamme. Minkälaista taidetta voisi katsoa surullisena? Minkälaista taidetta voisi tehdä vihaisena? Minkälaista taidetta voisi nauttia, jos haluaa olla oikein onnellinen?

Tätä tehtävää varten opettajan kannattaa varata sopivia valokuvia, taidekirjoja ja taidekuvia teoksista esille. Sopivia kuvia voi etsiä esimerkiksi Pinterestistä. Kannattaa valita teokset siten, että ne toimivat keskustelun herättäjänä. Teoksia ja kuvia voidaan jaotella yhdessä sen mukaan, mikä sopii eri teemoihin:

  • Taide mielihyvän ja oman ilmaisun tuottajana
  • Taide keskustelun herättäjänä ja kantaaottavana
  • Taide kasvattamassa tietoa
  • Taide kehittämässä tunne-elämää

Alla olevalta listalta löytyy vinkkejä:

  • Impressionistisia teoksia kuten Auguste Renoir – Soutajien aamiainen
  • Tove Janssonin muumikuvitukset
  • Banskyn graffitit
  • Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset teokset
  • Surrealistisia teoksia (muun muassa Rene Magritte, Salvador Dali)
  • Voima-lehden vastamainokset
  • Kuvia ympäristötaiteesta
  • Abstrakteja teoksia
  • Nykytaidetta

Kuvia teoksista löytyy myös Ateneumin sivuilta.
 

Mitä taide on?

Rauha-täti kysyi elokuvan alussa Ristolta, minkälaisesta taiteesta Risto itse pitää. Siihen hän vastasi reippaasti: “Aku Ankasta!” Taidemuseossa Risto kysyy teosta katsoessaan: “Onks toi räsymatto?” Johon Rauha-täti kipakasti vastaa: “Ei tietenkään, se on taidetta!”.

Edellisissä tehtävissä on pohdittu paljon sitä, minkä takia ihmiset tekevät taidetta ja mitä itse voi kokea, tuntea ja saada taidetta katsomalla. Mutta mitä taide oikein on?

1. Voitte lähteä pohtimaan taiteen määritelmää koulun oppiaineiden kautta: Onko kuvataiteen tunnilla syntyvät teokset taidetta? Onko suomen kielen tunnilla kirjoittamani kertomus ja runo taidetta? Onko valinnaiskurssilla kuvaamani animaatioelokuva taidetta? Onko käsityön tunnilla tehtävät asiat taidetta? Onko itse keksimäni laulu ja ukulelen soittaminen taidetta? Onko liikuntatunnilla tehty tanssiesitys taidetta?

2. Tämä jälkeen voitte laajentaa pohdintaa pidemmälle: Onko Vincent van Goghin Tähtikirkas yö taidetta? Onko Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamat kirjat Risto Räppääjästä taidetta? Onko Fiskarsin saksien muotoilu taidetta? Onko Kansallismuseon rakennus taidetta? Onko äsken katsomani elokuva Risto Räppääjä ja väärä Vincent -taidetta? Onko balettiesitys Kansallisteatterissa taidetta? Onko Haloo Helsinki! -bändin laulut taidetta?

3. Opettaja näyttää oppilaille erilaisia kuvia, jonka mukaan oppilaat jakautuvat mielipidejanalle. Janan toisessa päässä on “Tämä on taidetta” ja toisessa päässä “Tämä ei ole taidetta”. Alla on esimerkkilista teoksista, jotka voi näyttää kuvina oppilaille, jotka tämän jälkeen asettuvat mielipidejanalle:

  • Räsymatto, jonka Risto Räppääjä näki taidemuseossa
  • Vincent van Gogh – Tähtikirkas yö
  • Fiskarsin sakset
  • Albert Edelfelt – Pariisin Luxembourgin puistossa
  • Kansallismuseon rakennus
  • Kuva polkupyörästä
  • Marcel Duchamp – Suihkulähde
  • Hugo Simberg – Kuoleman puutarha
  • Marimekko – Siirtolapuutarha -lautanen
  • Astuvansalmen kalliomaalaus
  • Akseli Gallen-Kallela – Sammon puolustus -fresko
  • Parikkalan patsaspuisto
  • Yki Nummi – Lokki -valaisin
  • Banksy – Girl with Balloon
  • Kuva hammasharjasta
  • Pablo Picasso – Guernica
  • Jackson Pollock – Mural
  • Emil Wikström – Lyhdynkantajat
  • Elokuvajuliste Risto Räppääjä ja väärä Vincent -elokuvasta
  • Instagram-kuva kissasta

Teos tarkemmin tarkasteltuna

1. Ateneum on tuottanut mahtavan kokoelman ääniopastuksia moniin taideteoksiin sekä lyhytelokuvia taideteoksista. Tarkastellaan Ateneumin materiaalin avulla tarkemmin Vincent van Goghin teosta Katu, Auvers-Sur-Ois vuodelta 1890.

Keskustellaan ensin yhdessä teoksesta heijastamalla kuva isona näkyviin.

Keskustelun tueksi:

  • Minkälaisia värejä ja muotoja kuvassa on?
  • Missä kuvassa on valo ja varjoja?
  • Mitä kuva esittää?
  • Miten teoksessa näkyvät asiat on sommiteltu?
  • Miksi taiteilija on halunnut maalata tämän aiheen?
  • Minne katse kohdistuu?
  • Minkälainen tunnelma kuvassa on? Mitä tunteita herää taulua katsoessa?
  • Mikä teoksessa häiritsee, häiritseekö mikään?
  • Miten taulu on maalattu?

Tämän jälkeen kuunnellaan Ateneumin ääniopas teokseen.

2. Risto Räppääjä ja väärä Vincent -elokuvassa mainitaan muun muassa Helene Schjerfbeck sekä elokuvan alussa taidemuseon seinällä näkyy Ferdinand von Wrightin maalaus Taistelevat metsot.

Schjerfbeckin teoksiin sekä Taisteleviin metsoihin voit tutustua Ateneumin lyhytelokuvien, kuvailutulkkausten ja äänioppaiden avulla alla olevista linkeistä:

Suomen taiteen tarina – lyhytelokuvat

Ääniopas Ateneumin kokoelmiin

Kuvailutulkkaukset

Selkokielinen ääniopas

 

Close Bitnami banner
Bitnami