Suomalaiset äänestävät kaikista innokkaimmin juuri presidentinvaaleissa. Näin on ollut 1980-luvulta lähtien, jolloin presidentinvaalit ohittivat eduskuntavaalit suosituimpina vaaleina. Vaali-intoa ei ole häirinnyt edes se, että presidentin valtaoikeuksia on kavennettu jatkuvasti.

Presidentinvaalien korkeaa äänestysaktiivisuutta on selitetty muun muassa politiikan henkilöitymisellä. Kaikista käydyistä vaaleista presidentinvaalit ovat vahvimmin henkilövaalit.

Presidentti valittiin vuoden 1982 vaaleihin saakka välillisen vaalitavan mukaan. Välillisessä vaalitavassa kansa äänesti 300 (vuonna 1981 301) valitsijamiestä, jotka valitsivat tasavallan presidentin. 

Vuonna 1987 siirryttiin sekavaalijärjestelmään, jossa äänioikeutetut äänestivät suoraan sekä presidenttiehdokasta että valitsijamiehiä.

Vuonna 1994 presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla. Kaksivaiheisuus tarkoittaa sitä, että uusi vaali toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, ellei joku ehdokkaista saa yli 50 prosenttia annetuista äänistä.

Suorien kansanvaalien äänestysprosentit presidentinvaalien toisella kierroksella ovat olleet:

– 1994: 78,7 %

– 2000: 80, 2 %

– 2006: 77,2 %

– 2012: 68,9 %