a. Kertokaa omin sanoin, mistä elokuva kertoo?

Yksi elokuvan keskeisistä teemoista on ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloon liittyvät haasteet.

Millaisia haasteita supikoirat kohtaavat elokuvassa? Entä millaisiin vastoinkäymisiin ihmiset joutuvat luonnon kanssa? Millaisin keinoin supikoirat yrittävät saada kotimetsänsä pelastetuksi?Ne opettelevat supikoirien perinteisiä taikakeinoja uudelleen ja alkavat hyökätä ihmisiä vastaan. Ne tekevät monenlaista jäynää, myös sellaisia, jotka vahingoittavat ja jopa tappavat joitakin ihmisiä. Myös monia supikoiria kuolee hyökkäyksissä.

Millaisiakeskenään ristiriitaisia tavoitteita supikoirilla ja ihmisillä on? Miten rinnakkaiselon haasteet ratkeavat vai ratkeavatko ne elokuvan kuluessa?

b. Tiedättekö vastaavanlaisia esimerkkejä Suomesta tai maailmalta. Löydättekö lehdistä aiheeseen liittyviä uutisia?

c. Järjestäkää väittelytilanne, jossa vastakkain asettuvat tanukeja ja heidän elinolojaan puolustavat luonnonsuojelijat sekä Tokion kaupungin valtuutetut, jotka puolustavat valtavaa asuinlähiön rakennusprojektia. Laatikaa ryhmissä viisi väittämää puolesta ja viisi vastaan.

d. Keskustelkaa suhteestanne luontoon. Onko luonto teille tärkeä? Kaipaatteko virkistäytymistä metsässä? Millaisia luontokokemuksia teillä on? Osaatteko kulkea luonnossa? Kiinnostavatko linnut?

Kalastatteko, keräättekö sieniä tai marjoja? Viihdyttekö mökillä, telttailemassa tai veneilemässä? Onko mielimaisemanne sellainen, johon ihminen ei ole jättänyt jälkeään vai onko se asuttu maalais- tai kaupunkimaisema?

Luontosuhde muodostuu kaikille omien kokemusten ja pohdintojen tuloksena. Kuulutteko niihin, jotka kaipaavat retkiä metsään, merelle tai järven rantaan. Vai ovatko kuvat luonnosta teille mieluisin vaihtoehto?

Luontonäkymä kohentaa mielialaa, rauhoittaa, hidastaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Kouluttaja ja terapeutti, Kirsi Salonen on tutkinut ihmisen ja ympäristön suhdetta. Hän kirjoittaa, että ihmisen yhteys luontoon on tasapainottava ja elvyttävä voimavara. Ihminen on osa luontoa – tahtoipa hän sitä tai ei. Nykyihminen on etääntynyt luonnosta, siitä seurauksena on ympäristöongelmia, mutta myös mm. työuupumusta ja erilaisia itsetunto-ongelmia. Kirsi Salonen: ’Mieli ja maisemat’, Edita, 2005.

Suomessa on erilaisia maisematyyppejä, kuten Lappi, Vaara-Suomi, Järvi-Suomi, Pohjanmaa tai rannikkoseutu ja Saaristo-Suomi. Kaupunkimaisemista merkittävin on pääkaupunkiseutu. Puhuttaessa luontosuhteesta, puhutaan usein myös mielenmaisemasta. Ne voidaan määritellä kuvitteellisiksi paikoiksi, joihin yksilö liittää haluamiansa merkityksiä mm. oman kokemusmaailmansa mukaan.Pohtikaa, millainen on oma mielenmaisemanne ja miten se on muotoutunut? Onko se samanlainen kuin lapsuuden kotimaisema? Liittyykö oma mielenmaisemanne johonkin edellä luetelluista maisema-alueista tai onko se aivan muualla.

Etsikää kuvia, jotka muistuttavat omaa mielenmaisemaanne tai leikatkaa lehdistä kuvia ja rakentakaa niistä erilaisia lisäämällä niihin omia yksityiskohtia kollaasitekniikalla. Lavastakaa oma maisemanne ja valokuvatkaa itsenne. Tai asettakaa kuvankäsittelyohjelman avulla itsenne kuvittelemaanne maisemaan?

e. Elokuvan maisemat

Elokuvan piirrosjälki on tyypillistä Ghibli-animaatiostudion tuotannolle. Se on värikästä, kaunista ja pelkistettyä ja siinä on myös manga-vaikutteita. Käykää katsomassa netissä Pom Poko-videoita. Kiinnittäkää huomiota erityisesti maisemiin.

Maalatkaa maisemiaelokuvan tyyliin tai etsikää oma mielenkiintoinen maisema, jonka haluatte kuvata. Miettikää esimerkiksi, millainen kuvakulma olisi hyvä ja miten rajaisitte sen. Voitte kuvata maisemasta jonkin tietyn yksityiskohdan, puun, kallion tai lammen tms. tai sitten malaatte koko laajan näkymän.

Voitte myös kuvitella jonkin näkymän, minkä sitten maalaatte. Miettikää myös, miten maalaisitte valoa ja varjoja tai miten tuotte esille maalauksessanne esille etäämmällä tai lähempänä olevia maisemakohtia eri väreillä ja niiden eri sävyillä.