keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Yläkoulu ja lukio: opettajalle, osa 1

Tehtävät on tarkoitettu tehtäväksi yhdessä elokuvan katsomisen jälkeen, osa tehtävistä soveltuu yksinkin tehtäviksi, osa avautuu parhaiten pienryhmissä/yhdessä pohtimalla. Tiedon hakeminen oppikirjoista ja internetistä voi olla joidenkin tehtävien kohdalla kannattavaa.

Oppimateriaali on jaettu kahteen osaan

1. osa: elokuvan ensimmäinen tunti

2. osa: viimeinen puoli tuntia

HUOM! (Kursiivilla vinkkejä opettajalle)

 

1. osa : Meri –  meret elinympäristönä & eläinten käyttäytyminen

1. Miten elämä maalla eroaa elämästä merissä?

Oikein vai väärin?

Vesi on tiiviimpää kuin ilma (o)

Ääni kulkee ilmassa neljä kertaa nopeammin kuin vedessä (v)

Vesi ei absorboi valoa (v)

Koska vesi on tiiviimpää kuin ilma, vedessä painovoimaa vastaan ei tarvitse tehdä yhtä paljon työtä kuin maalla (o)

Maalla elävillä eläimillä ja kasveilla on yleensä vahvempi tukiranka kuin vedessä elävillä, koska vesi kannattaa eliöitä paremmin kuin ilma (o)

Paine pienenee vedessä syvemmälle mentäessä (v)

Vedessä kuuloaisti on näköaistia tärkeämpi (o)

Ilma johtaa sähköä paremmin kuin vesi (v)

Happea on enemmän ilmassa kuin vedessä (o)

Nisäkkäät voivat elää vain maalla (v)

Vedessä elää paljon enemmän eri pääjaksoon kuuluvia eläimiä kuin maalla: maalla elävistä eläimistä 90 % kuuluu yhteen pääjaksoon:  niveljalkaisiin (hämähäkkieläimet, äyriäiset, hyönteiset), kun taas vedessä elävistä eläimistä 90 % kuuluu kahdeksaan eri pääjaksoon (o)

Merissä on paljon enemmän suuria kasveja kuin maalla (v)

Maalla ravintoketjut ovat keskimäärin pidempiä kuin merissä (v)

Voitte keskustella näistä eroista ja miettiä miten ne vaikuttavat elämään ja eliöihin meressä/maalla.

 

2. Merten ekosysteemit (etsikää tietoa oppikirjoista/netistä)

Maaekosysteemeiksi voidaan lukea esimerkiksi suot, erilaiset metsät, pellot, niityt.. Minkälaisia ekosysteemejä meressä tavataan? (kelppimetsät, koralliriutat, suolasuot, hylyt…)

Missä näitä ekosysteemejä tavataan, miksi juuri siellä? (lämpötila, suolaisuus ym. asettaa ehdot, ekosysteemit jakautuneet merten vyöhykkeiden mukaan: trooppinen, lämmin lauhkea …)

Miten nämä ekosysteemit eroavat toisistaan?

Etsikää esimerkkejä eläimistä joita tavataan vain tiettyssä ekosysteemissä ja selvittäkää miksi vain siellä.

 

3. Parvessa eläminen: (miettikää yhdessä)

Parvessa eläminen on yleistä niin maalla kuin merissäkin.

Minkälaiset eläimet elävät usein parvissa, saalistajat vai saaliit, molemmat?

Muistatteko esimerkkejä parvissa/rymissä elävistä eläimistä esim. Oceans-elokuvasta? Miksi luulette, että nämä eläimet elävät parvessa/ryhmässä? (meduusat, sardiinit, hait, tonnikalat, delfiinit, valaat, ravut, merileijonat..)

Kootkaa yhteen mitä hyötyä ja haittaa parvessa elämisestä voi olla

(HYÖTYÄ: suoja saalistajilta, saalistajien hämääminen, ravinnon hankkiminen, yhteistyö, lämpö, lisääntymiskumppanien löytäminen, sosiaalisuus…)

(HAITTAA: saalistajat saattavat huomata ison parven helpommin kuin yksittäisen yksilön, kilpailu ravinnosta/tilasta/lisääntymiskumppaneista…)

 

4. Yhteistyö lajien sisällä ja lajien kesken: (miettikää yhdessä)

Monet eläimet tekevät keskenään yhteistyötä, joko saavuttaakseen yhteisen päämäärän tai vastavuoroisesti toisiaan auttaen. Yhteistyö ei aina kuitenkaan rajoitu lajitovereiden väliseksi yhteistyöksi, jotkut lajit tekevät yhteistyötä myös toisten lajien kanssa.

Tuleeko mieleen esimerkkejä esim. Oceans-elokuvasta yhteistyötä tekevistä saman lajin edustajista? Miksi yhteistyötä tehtiin, miten? (valaat/hait/delfiinit saalistamassa yhdessä, kalaparvet suojaamassa parven yksilöitä saalistajilta)

Entäs lajeista jotka tekivät yhteistyötä muiden lajien kanssa? Mitä hyötyä osapuolille yhteistyöstä? (puhdistajakalat saa ravintoa puhdistamalla suurempia kaloja/valaita loisista ym..)

 

5. Saalistajien strategiat:

Saalistaminen vaatii erilaisia strategioita. Yhdistä oikea saalistaja ja strategia (tuttuja Oceans-elokuvasta, jos ette muista miltä nämä eläimet näyttävät niin käykää tarkistamassa internetistä).                                                            

A) Ui nopemmin kuin saalis → takaa-ajo

1) Ryhävalas (Humpback whale)

B) Suuri koko saaliseen verrattua

2) Valkohai  (Great white shark)

C) Huomaamattomaksi tekeytyminen→saalis tulee tietämättään lähelle

3) Sirkkaäyriäinen

(Mantis shrimp)

D) Vahvoilla iskuilla tainnutus

4) Delfiinit

E) Yhteistyöllä ajetaan saaliskalat pintaan

5) Paholaisrausku (Manta ray)

F) Nopea yllätyshyökkäys

6) Kivikala (Reef stonefish)

A=4, B=5, C=6, D=3, E=1, F=2

 

6. Vaellukset:  (ottakaa selvää kirjallisuudesta/netistä)

Monet eläimet, niin maalla kuin merissäkin, tekevät pitkiä vaelluksia. Maalla vaellukset jäävät usein lyhyehköiksi vuoristojen, vesistöjen, kaupunkien ym. esteiden takia, sekä siitä syystä että maalla ekosysteemit ovat usein selkeärajaisia ja eliöt ovat sopeutuneet vain tietynlaisiin ekosysteemeihin. Linnuille ja muille ilmassa liikkuville eläimille liikkumisesteitä on vähemmän ja linnut tekevätkin erittäin pitkiä vaelluksia pallon puolelta toiselle. Maailman meret ovat kaikki oikeastaan yhtä suurta merta, eikä liikkumiselle ole käytännössä vahvoja virtauksia lukuunottamatta esteitä. Merten asukkaat vaeltavatkin ahkerasti.

Etsikää muutama esimerkki merissä elävistä lajeista jotka tekevät pitkiä vaelluksia ja selvittäkää miksi ne vaeltavat, minkälaisia reittejä ne kulkevat ja milloin vaellukset tapahtuvat.

7. Merissä elävät nisäkkäät

Merissä elää kalojen, äyriäisten ja muiden selkärangattomien lisäksi myös nisäkkäitä, jotka eroavat muista merten eläimistä monella tavalla.

Vastaa kysymyksiin:

Luettele tietämäsi merinisäkkäät (delfiinit ja muut valaat, hylkeet, merileijonat, saukot, merinorsut, mursut, jääkarhu..)

Merinisäkkäillä on keuhkot, kuinka ne voivat hengittää vedessä? (koska niillä ei ole kiduksia ne joutuvat tulemaan välillä pintaan hengittämään)

Vedessä lämmönhukka on paljon suurempaa kuin maalla. Mitä erilaisia sopeumia merinisäkkäillä on lämmönhukkaa vastaan? (merinisäkkäillä voi olla hyvin vettä hylkivä ja eristävä turkki kuten saukolla ja jääkarhulla, tai paksu eristävä rasvakerros ja paksu nahka hylkeillä ja valailla tai sitten ne voivat tulla välillä rannalle lämmittelemään kuten merinorsut…)

Vedessä liikkuessa muodolla on väliä, miten merinisäkkäät ovat rakenteensa puolesta sopeutuneet uimiseen/sukeltamiseen? (sulava muoto, tasapainottava/ohjaava pyrstö…)

Close Bitnami banner
Bitnami