Totoro
Leikkiessään yksin pihalla Mei havaitsee pienen valkoisen olennon, joka toisen, hieman isomman ja sinisen olennon kanssa pakenee metsään. Mei seuraa olentoja ja putoaa kamferipuun juurella olevaan onkaloon. Sieltä hän löytää suurikokoisen nukkuvan elukan, jonka nimeää Totoroksi.
”Kaikki eivät voi nähdä Totoroa. Muut tuntevat sen luonnonilmiönä, tuulena, samoin kuin kissan, joka muuttuu bussiksi.” (HS 1.10.2006)
Totoro-olentoja on kolme:
- Totoro-kuningas, totoroista suurin, ainakin kolmemetrinen. Väriltään harmaa, ystävällinen. "Totorosta" puhuttaessa viitataan yleensä Totoro-kuninkaaseen.
- Keskimmäinen totoro, virallinen nimi Chuu Totoro, sininen, noin 60 cm korkea. Näyttää hyvin samanlaiselta kuin Totoro-kuningas.
- Pikkutotoro, 20 senttinen, valkoinen totoro, joka voi myös muuttua näkymättömäksi. Sen virallinen nimi on Chibi Totoro.
Mei tapaa lausua sanoja väärin, ja Totoron nimikin on väärin lausuttu "torōru" (japanin versio englannin sanasta troll, "peikko").
(Lähde: Wikipedia)
a) Keskustelkaa yhdessä mitä Totorot olivat. Miten kuvailisitte niitä? Mitä ne tekivät? Keksikää yhdessä mitä kaikkea Totorot voisivat tehdä, voisiko niiden kanssa leikkiä? Piirtäkää ja maalatkaa Totoroista kuvia.
b) Kokeilkaa kävellä tai maata niin kuin Totorot. Entä miten ne ääntelivät? Kokeilkaa ja keksikää samankaltaisia ääniä.
c) Uskoivatko isosisko Satsuki ja isä Mein nähneen Totoron? Mein isä kertoo, että vain hyvät ihmiset näkevät tämän metsän hengen. Satsuki ihastuu näihin henkiin ja haluaa myös tavata metsän kuninkaan. Tuleeko Totoro-olentojen ulkonäöstä tai koosta mieleen muita kirjallisuuteen liittyviä hahmoja?
Tove Janssonin muumikirjojen Mörkö muistuttaa hiukan Totoroa. Mörön ulkomuoto kuvataan näin: hän on möhkälemäinen, jonkinlaisen kaavun tai
kaapumaisen nahan peittämä hahmo, jolla on leveä nenä, kiiluvat silmät ja rivi irvistäviä hampaita. Aluksi Taikurin hattu -kirjassa Mörkö puhuu vain yksisanaisia lauseita, mutta myöhemmissä kirjoissa hän ei enää puhu, vaan ääntelee ulvomalla. Mörön luonne ei sen sijaan ole lainkaan yhtä lempeän oloinen kuin Totoro-olennolla. Muumipapan urotyöt -kirjassa Mörkö kuvataan päällekäyvänä ja petomaisena hahmona, joka yrittää syödä Hemulin tädin. Taikatalvi-kirjassa Mörkö on kuitenkin riisuttu petomaisista piirteistä: kaikki edelleenkin pelkäävät häntä, mutta vain siksi, että hän on jääkylmä ja jäädyttää kaiken, mihin koskee. Valo ja tuli houkuttavat Mörköä puoleensa, sillä hän etsii lämmikettä ikuiseen kylmyyteensä. Muumipappa ja meri -kirjassa Mörkö ei ole enää peto, vaan traaginen hahmo, joka on kylmyytensä vuoksi tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen. (Lähde: Wikipedia)
© Koulukino 2024
