keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Benjamin Britten ja elokuvan musiikki

Benjamin Brittenin teokset The Young Person's Guide to the Orchestra (Op. 34) ja Noye's Fludde (Op. 59) ovat Moonrise Kingdomin keskeistä musiikkia. Elokuvassa kuullaan Britteniltä myös otteita teoksista Simple Symphony (Op. 4), A Midsummers Night's Dream (Op. 64) ja Friday Afternoons (Op. 7).

Englantilainen Edward Benjamin Britten (1913-1976) on yksi 1900-luvun keskeisiä säveltäjiä. Britten tunnetaan erityisesti oopperoistaan, mutta hänen laaja-alainen tuotantonsa käsittää niin kuoromusiikkia ja yksinlauluja kuin kamari- ja elokuvamusiikkiakin. Britten sävelsi runsaasti myös lapsille ja harrastajamuusikoille sopivaa musiikkia, mistä Noye's Fludde on hyvä esimerkki. Brittenin luova soitinnus ja  harmonioiden käyttö tuo väriä hänen sinällään melko konservatiiviseen musiikkiinsa. Vaikutteita hän imi 1900-luvun klassisen musiikin virtausten ulkopuolelta – muun muassa balilaisesta folkista, elisabetinaikaisesta luuttumusiikista ja säveltäjiltä kuten Mahler ja Stravinski.

The Young Person's Guide to the Orchestra (Variatons and Fugue on a Theme of Purcell) eli Nuoren orkesteriopas (Muunnelmia ja fuuga Purcellin teemaan) vuodelta 1946 avaa Moonrise Kingdom -elokuvan. Britten sävelsi musiikin alunperin kertojaäänen pariksi opetusfilmiin The Instruments of the Orchestra, jonka tarkoituksena oli esitellä yksityiskohtaisesti orkesterin soittimet. The Young Person's Guide to the Orchestra sovitettiin pian myös ilman selostustekstiä esitettäväksi konserttikappaleeksi.

Teoksen alussa kuullaan teema – Henry Purcellin säveltämä rondeau vuodelta 1695 – koko orkesterin soittamana. Tämän jälkeen teeman soittavat vuoron perään puupuhaltimet, vaskipuhaltimet, jousisoittimet ja lyömäsoittimet, minkä jälkeen kuullaan muunnelmia teemasta, jälleen soitinperhe kerrallaan. Lopuksi orkesteri kootaan vähä vähältä yhteen fuugassa, joka huipentuu alkuperäiseen teemaan.

Seuraavassa on kaksi otetta Nuoren orkesterioppaan selostustekstistä – avaus (1) ja loppupuheenvuoro (2):

  1. The composer has written this piece of music specially to introduce you to the instruments of the orchestra. There are four teams of players; the strings, the woodwind, the brass, and the percussion. Each of these four teams uses instruments which have a family likeness. They make roughly the same kind of sound in the same way. The strings are played with a bow or plucked by the fingers. The woodwind are blown by the breath. The brass are blown too. The percussion are banged.
  2. We have taken the whole Orchestra to pieces. Now let us put it together as a Fugue. The instruments come in one after another, in the same order as before – beginning with the Piccolo. At the end, the Brass will play Henry Purcell's fine melody, while the others go on playing Benjamin Britten's Fugue.

(Lähde: http://library.thinkquest.org/C005400/musi/brittenypg.html)

  • Miksi juuri tämä teos on valittu elokuvan avaukseen? Voisiko sitä pitää jonkinlaisena lukuohjeena elokuvalle? Vihjaako se esimerkiksi yhtäläisestä rakenteesta tai tulevista tapahtumista? Voisiko elokuvaa analysoida yllä olevan selostustekstin kautta? Voisivatko esimerkiksi jotkin elokuvassa nähdyt ryhmittymät (Bishopin perhe, partiolaiset, Sam ja Suzy, auktoriteetit…) vastata selostustekstissä mainittuja ”neljää joukkuetta” (team of players)?
  • Vertaile orkesterisarjan ja elokuvan rakennetta. Huomaatko yhtäläisyyksiä? Elokuva alkaa esittelyllä, etenee kehittelyyn ja huipentuu pauhaavaan fuugaan. Tällainen draaman kaareen pohjaava rakenne on elokuvissa tavanomainen, mutta Moonrise Kingdom ottaa sen vielä hieman kirjaimellisemmin. Kuten Brittenin kappaleessa kuullaan eri soitinryhmät vuorollaan ja sen jälkeen tulee loppua kohti paisuva fuuga, joka kokoaa vähitellen kaikki soitinryhmät yhteen, nähdään elokuvassa aluksi yksittäisiä ryhmiä, jotka loppuhuipennuksen myrskyssä ovat kaikki pakkautuneet saaren kirkkoon suojaan ja sekaantuvat toistensa asioihin minkä vain voivat.

Noye's Fludde eli Nooan tulva (1957) on sävelletty esitettäväksi kirkossa tai vastaavassa tilassa (ei siis konserttisalissa) pääasiassa harrastajavoimin. Orkesteri koostuu etenkin barokkimusiikille ominaiseen tapaan kahdesta ryhmästä: varsinaisessa orkesterissa (ns. ripieno) kuullaan jousisoittimia, nokkahuiluja, torvia, käsikelloja ja lyömäsoittimia; ammattitason muusikoita tarvitaan solistiryhmänä (ns. concertino) toimivaan jousikvintettiin sekä soittamaan pianoa, urkuja, nokkahuilua ja patarumpuja. Soitinten lisäksi kuullaan laulusolisteja ja lapsikuoroa. Partituuriin sisältyy myös kolme virttä, joihin yleisön (Britten puhuu tässä yhteydessä ”seurakunnasta”) on tarkoitus yhtyä.

Teksti perustuu 1400-luvulta peräisin olevaan mysteerinäytelmään ja kertoo nimensä mukaisesti Vanhan testamentin profeetta Nooasta ja vedenpaisumuksesta. Jumala käskee Nooaa rakentamaan arkin, ja arkki rakennetaan näyttämölle teoksen edetessä. Nooa ohjaa eläimet ja perheensä arkkiin. Alkaa sataa. Vähitellen sade yltyy passacagliana soivaksi, mahtavaksi myrskyksi. Myrskyn tyynnyttyä Nooa lähettää vuoron perään kaksi lintua (korpin ja kyyhkysen, solistien säestämät tanssijat) kuivaa maata etsimään. Lopulta kaikki astuvat ulos arkista, ja Jumala lupaa Nooalle, että uutta tulvaa ei tule.

  • Nooan tulva Moonrise Kingdomissa on teos teoksen sisällä. Millä tavoin elokuva toistaa Brittenin kirkko-oopperan muotoa ja sisältöä? Mitä yhteisiä teemoja näillä teoksilla on? Esimerkkejä: linnut, myrsky, tulva, yhteisö, väestönsuoja
  • Keksittekö muita esimerkkejä teoksista teoksen sisällä?

 

Close Bitnami banner
Bitnami