1. Miksi hyönteiset kommunikoivat? Mitä ne kertovat toisilleen? Keskustelkaa hetki aiheesta.
(Hyönteisten kommunikoinnin pääsyyt ovat ruoan etsiminen, pesän tai itsensä puolustaminen ja parin löytäminen.)

2. Hyönteiset voivat kommunikoida hajumerkein (leppäpirkot), koskettamalla toista tuntosarvilla (muurahaiset), äänillä (heinäsirkat), väreillä (sudenkorennot), näön avulla (kiiltomadot) ja jopa tanssimalla (mehiläiset)! Katsokaa video mehiläisistä, jotka kertovat ruoan sijainnin tanssimalla muille. Keksikää oma ”näin löydät ruokalan” -tanssi.

3. Pohtikaa hetken aikaa meidän ihmisten kommunikointia. Miten me teemme omat mielipiteemme ja mieltymyksemme selviksi muille ihmisille? Yleisin kommunikointimuoto on puhuminen. Lisäksi kirjoitamme, viitomme, kerromme kehon eri asennoilla, morsetamme ja kommunikoimme toistemme kanssa erilaisten kulttuuristen piirteiden ja teknologisten välineiden kautta. Voimme kommunikoida jopa hajujen avulla. Suurin osa ihmisen kommunikoinnista vaatii kuitenkin opettelua. Toisin on hyönteisillä, jotka syntyvät lajilleen ominaisen kommunikoinnin kanssa. Yleensä hyönteislajit ymmärtävät vain toisia saman lajin yksilöitä. Toisinaan eri lajit voivat kuitenkin kommunikoida keskenään.

4. Monilla hyönteisillä, kuten muurahaisilla, hajuviestien käsittely on vaistonvaraista. Saatuaan hajuviestin, muurahaisen toiminta on ennalta määrättyä. Kuolleen yksilön haju saa lajitoverit kohtelemaan kuollutta jätteenä. Jos muurahainen vastaanottaa kemiallisen avunpyynnön, sen täytyy mennä auttamaan. Ihmisilläkin on paljon vaistonvaraisia toimintoja. Keskustelkaa hetki, tuleeko mitään mieleen?
(Esim. silmämme menevät kiinni jonkin esineen lähestyessä silmäämme. Välttelemme vaistonvaraisesti mädän ja homeen hajuisia asioita emmekä yleensä syö niitä).