keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Naisten asema elokuvantekijöinä on viime aikoina puhuttanut paljon. Minä, Kusama puolestaan kuvaa sitä, miten Kusama joutui paitsioon New Yorkin taidepiireissä ollen monella tapaa ulkopuolinen: hän oli sekä nainen että aasialainen.

Kusaman, joka syntyi 1929 Matsumotossa Japanissa, nuoruudessa sodan aikana ja sen jälkeen, ei tyttöjä kannustettu työuralle, etenkään taiteen pariin. ”Siihen aikaan Japani oli hyvin vanhoillinen ja miesten hallitsema maa. Äiti halusi minusta kotiäidin varakkaaseen sukuun, joten hän vei kaikki kankaani ja maalini. Minulla oli useita kosijoita mutta koska halusin taidemaalariksi, torjuin heidät kaikki”, sanoo Yayoi Kusama dokumentissa.

Samoja vaikeuksia on kokenut moni suomalainenkin taide- ja kirjallisuusalan nainen historiamme aikana. Esim. J.L.Runebergin puoliso Fredrika Runeberg tunnetaan lähinnä Runebergin tortuistaan, mutta hän oli myös kirjailija. Taidehistoriassammekin on vasta tällä vuosituhannella alettu arvostaa monia varhaisia naistaitelijoitamme. Kusama pääsi USAhan kirjoitettuaan amerikkalaiselle naistaitelijalle Georgia O’Keefelle, joka itse oli maassaan yksi taidemaailman naistaiteilijauranuurtajia.

  • Miksi naisen on aiemmin, esimerkiksi Kusaman lapsuudessa ja nuoruudessa ollut vaikea päästä uran alkuun? Onko naisille vielä nykypäivänäkin esteitä taidemaailmassa?

 

Close Bitnami banner
Bitnami