keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Mielensäpahoittaja on osittain komedia, osittain draama. Yksi tapa luoda elokuvan kerrontarakenne on luoda tilanne, jossa normaalitilanne häiriytyy ja tästä seuraa erilaisia kommelluksia ja yhteentörmäyksiä, kunnes elokuvan lopussa uusi tasapaino saavutetaan. Lopussa henkilöhahmojen suhde on yleensä muuttunut.

Ruotsalainen elokuvadramaturgi Ola Olsson jaottelee fiktioelokuvan draamarakenteen seuraavasti
(Lähde: Jouko Aaltonen, Käsikirjoittajan työkalupakki. elokuvantaju.aalto.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/alkusysays.jsp)

  1. Alkusysäys: Elokuvan avaus
  2. Esittely: esitellään tilanne ja päähenkilöt
  3. Syventäminen: syvennetään tarinaa
  4. Ristiriitojen kärjistyminen (kiihdytys): konflikti kärjistyy
  5. Ratkaisu: konflikti ratkaistaan
  6. Häivytys: lopputilanne ja katsojan johdattaminen pois elokuvan parista

Mielensäpahoittajassa juoni lähtee liikkumaan siitä, kun päähenkilö laitetaan hänelle vieraaseen ympäristöön, paikkaan, jossa hän ei ole aivan kotonaan, mikä on yksi tapa luoda draamalle jännite.

Tehtävä

Tutkikaa Mielensäpahoittajan rakennetta  lopussa Ola Olssonin kaavion (lähtötilanne – konfliktit ja kommellukset – uusi tasapaino) mukaan.

Missä kohtaa elokuva siirtyy kuhunkin vaiheeseen? Miten konfliktit syntyvät? Kenen/keiden elämä ja suhtautuminen siihen muuttuvat elokuvan aikana? Ovatko asiat hyvin lopussa, vai olisitko toivonut elokuvalle toisenlaisen lopun? Mitkä kohdat ovat komediallisia, ja muuttuuko elokuvan sävy tarinan aikana?

Mitä muita elokuvia tiedät, joissa päähenkilö joutuu itselleen vieraaseen ympäristöön?

Close Bitnami banner
Bitnami