”Kuvittelin kirjoittavani hauskaa elokuvaa. Monesti se on niin, että naisten mielestä se on huomattavasti vakavampi kuin monien miesten”, toteaa Aleksi Salmenperä Voimalassa.

a. Pohtikaa mitkä asiat naurattivat teitä? Naurattiko jotakin toista sellainen asia, joka tuntui toisesta ahdistavalta tai niin vakavalta teemalta ettei sille saisi nauraa?

”Miehen työssä on mahdollista nauraa erittäin vastenmielisen näköiselle naimiselle. Takanani katsomossa ollut nainen ei tyytynyt pelkästään nauramaan, vaan ulvoi melkein koko elokuvan ajan.”(Hertta-Mari Kaukonen, Tampereen Ylioppilaslehti Aviisi)

”Alamäki on niin jyrkkä ja hullunkurinen, että ihan naurattaa. Vai naurattaako sittenkään? Pienimuotoinen tarina on kaikin puolin terävästi käsikirjoitettu, mutta jotkut sen valinnat suorastaan vierottavat katsojia. Varsinkin se, että yksi asiakas sairastaa Downin syndrooma. Energiaa kuluu valtavat määrät sen miettimiseen, saako elokuvalle sittenkään nauraa.” (Anssi Juntto, Kaleva plus)

• Onko olemassa sellaisia aiheita joille ei saa tai voi nauraa?
• Voiko rankan tarinan kertoa uskottavasti huumoria apuna käyttäen?

b. Nauravatko miehet ja naiset eri asioille? Pohtikaa jakautuiko luokan tyttöjen ja poikien kesken se mille naurettiin? Runoilija ja dramaturgi Tuomas Timonen muisteli Voimala –ohjelmassa Miehen työn katsomiskokemuksestaan, että miehet nauroivat sille mihin liemeen mies on elokuvassa joutunut kun taas naiset nauroivat silloin kun nainen huutaa lapsille, että pää tyynyyn nyt. Onko helpompi nauraa sellaiselle mihin voi itse samaistua?