Maria Åkerblomin tie uskonlahkon johtajaksi alkoi 1910-luvulla tämän ollessa teini-ikäinen. Maria näki unessa näyn, jonka sanomaan ihmiset alkoivat uskoa. He kerääntyivät Marian ympärille kuulemaan hänen unisaarnojaan, jotka ennustivat maailmanloppua.

Lahkoille on ominaista pelastumisen, eli esimerkiksi taivaaseen pääsyn lupaaminen kuoleman jälkeen. Vain lahkon jäsenien väitetään pelastuvan. Marian lahkon jäsenille luvattiin Luvattuun maahan pääsyä, ehkäpä jo maallisen elämän aikana. Elokuvan mukaan lahkon päämäärä oli jossain ”Egyptin ja Babylonian takana”, nykyisen Israelin ja Palestiinan alueella.

Omituiset lahkot ovat antaneet aineksia monille elokuville ja fiktiivisiä lahkoja on nähny valkokankaalla usein. Tyypillisesti lahkot ovat kauhuelokuvien kuvastoa, kuten elokuvassa Rosemaryn painajainen (1968). Quentin Tarantinon elokuvassa Once Upon a Time…in Hollywood (2019) näyttäytyy Charles Mansonin lahko, joka todellisuudessakin asusti lännensarjojen kuvauspaikkana toimineella ranchilla ja murhasi näyttelijä Sharon Taten. Mansonin lahkon jäseniksi ajautui kotoaan karanneita, hyväksikäytölle alttiita tyttöjä, aikana, jolloin hippiliike oli saanut nuorisoa sankoin joukoin liikeelle.

Viime vuosina keskustelua on herättänyt erityisesti terroristijärjestö ISIS, jota voidaan pitää poliittisen ja sotilaallisen järjestön lisäksi myös uskonnollisena lahkona, jonka tulkinta islamista on äärimmäisen jyrkkä ja osin valta-islamin opeista poikkeava.

Maria Åkerblom perusti lahkonsa tilanteessa, jossa juuri äskettäin itsenäistynyt Suomi oli käynyt läpi vuoden 1918 sisällissodan ja maassa oli paljon köyhyyttä, orpoja ja puoliorpoja lapsia ja nuoria. Maassa oli paljon aseita ja väkivaltaa nähneitä ja kokeneita ihmisiä. Katutyttö Malinin äidin mainitaan olleen ”punahuora”, jolla viitattiin aikanaan halveksivasti sisällissodan hävinneen puolen naisiin ja etenkin punakaartin naisjäseniin. Malinin Salomelle näyttämässä valokuvassa Malinin äiti onkin punakaartin asusteissa ja aseissa. Malin itse on joutunut elämään katutyttönä. Vuosina 1919-1932 Suomessa oli voimassa kieltolaki, jolloin kaikki alkoholin myynti, tarjoilu ja nauttiminen oli lailla kiellettyä. Käytännössä, kuten elokuvassa Marian talossakin, alkoholia sekä salakuljetettiin etenkin Virosta että salapoltettiin itse. Tämän ollessa rikollista väkivalta ja rikollisjengit lisääntyivät. Vuosina 1918-19 maailmalla ja Suomessakin riehui espanjantauti, raju influenssa, joka tappoi miljoonia ihmisiä. Sekin varmasti lisäsi ihmisten halua uskoa ihmepelastuksiin ja poppamiehiin.

Voit lukea lisää Maria Åkerblomista Voima-lehden artikkelista.

Keskusteltavaksi

• Mikä erottaa lahkon virallisista uskonnoista? Miksi lahkoon liittyy usein ehdoton usko sen johtajiin? Miten se vaikuttaa lahkon jäsenyyteen ja lahkosta lähtemiseen?
• Malin käyttää taitavasti lahkon retoriikkaa hyväkseen saadakseen katon päänsä päälle lahkon joukosta. Miten hän tekee sen?
• Miten Salome yrittää jättää lahkon?
• Miten Malin näyttää Salomelle uusia puolia elämästä, joka on Salomelle ollut lahkon rajoittamaa? Mitkä asiat saavat Salomen epäilemään lahkon oppia?
• Mikä saa ihmisen liittymään uskonlahkoon, kulttiin tai esimerkiksi ISISiin? Millaisia asioita ihminen pakenee lahkoon ja mitä hän sieltä saa? Mitä motiiveja Marian paratiisin henkilöille esitetään lahkon jäsenenä olemiselle? Miksi lahkon jäsenyys tuntuu turvalliselta ulkopuoliseen maailmaan verrattuna?
• Millaisessa historiallisessa ja poliittisessa tilanteessa lahkot kukoistavat?