keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Makeba saapui vuonna 1959 Yhdysvaltoihin. Vastassa oli maa, joka huokui ulospäin demokratian ja tasa-arvon ihanteita, mutta oli sisäisesti lähes yhtä jakautunut kuin Makeban kotimaa Etelä-Afrikka. Kun Makeba avioitui vuonna 1969 Stokely Carmichaelin kanssa, hänen levytyssopimuksensa peruttiin. Carmichael kuului Mustat Pantterit järjestön johtohahmoihin.

  • Tutustukaa Mustat pantterit -järjestöön. Käykää järjestön verkkosivulla. Tutkikaa järjestön historiaa, toimintaa ja tavoitteita.
  • Keskustelkaa pareittain tai ryhmissä. Miksi Makeban avioliittoa Stokely Carmichaelin kanssa paheksuttiin niin syvästi Yhdysvalloissa? Mikä teki Mustista panttereista ristiriitoja herättävän järjestön?

TAUSTAA

Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike

Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike oli politisoitunut Toisen Maailmansodan jälkeen. Sodassa taistelleet afrikanamerikkalaiset olivat joutuneet taistelemaan vieraalla maaperällä totalitaarista järjestelmää vastaan. Useat olivat antaneet henkensä isänmaansa puolesta. Yhdysvalloissa sodassa taistelleet saivat kuitenkin kohdata rasistisen ja epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan, joka harjoitti järjestelmällistä syrjintää.

Sodan jälkeen yhä useammat afrikanamerikkalaiset liittyivät kansalaisoikeusliikkeen eri järjestöihin. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin täydellinen poliittinen ja sosiaalinen tasa-arvoisuus.

Hallitus reagoi kansalaisoikeusliikehdintään ajamalla varovaisia lakiesityksiä tasa-arvon puolesta. 1940-luvun suurin saavutus oli kenties presidentti Trumanin vuoden 1948 päätös kieltää rotusyrjintä asevoimissa. Käytännön elämä ei kuitenkaan kokenut radikaaleja muutoksia, mustaihoisille oli edelleen olemassa erilliset wc:t, bussit ja ravintolat. Lisäksi useissa osavaltioissa ja paikkakunnissa, erityisesti Yhdysvaltain eteläosissa, rotusyrjintä oli niin syvälle juurtunutta, että edes hallituksen lainsäädökset eivät liikuttaneet sitä.

Mustat pantterit

Kansalaisoikeusliike ei ollut yhtenäinen liike vaan se koostui useasta eri järjestöstä, jolla oli erilaiset tavoitteet ja lähtökohdat. Yhdistäviä tekijöitä olivat kuitenkin pyrkimys toimintaan, jolla oli pitkäaikainen vaikutus, kuten esimerkiksi lakipykälien muuttamiseen ja passiivinen vastarinta. Yksi tunnetuimmista kansalaisoikeusjärjestöistä on Mustat Pantterit.

Mustien panttereiden aktiivisin kausi sijoittui vuosiin 1966–1982. Lokakuussa 1966 perustetun järjestön alkuperäinen tarkoitus oli suojella afrikanamerikkalaisia naapurustoja poliisiväkivallalta. Pian järjestön toiminta kuitenkin laajeni yleiseen taisteluun mustien kansalaisoikeuksien puolesta. Panttereiden ideologinen tausta oli yhdistelmä kommunismia ja mustaa nationalismia. Järjestö oli kuitenkin sisäisesti varsin hajanainen ja sen joukossa esiintyi avointa vastustusta johtohahmoja kohtaan.

Mustien panttereiden keskeisin ideologinen ohjenuora oli kymmenen kohdan ohjelma: englanniksi, suomeksi

Järjestön toimintakeinot sisälsivät esimerkiksi mielenosoituksia, protestimarsseja sekä erilaisia kampanjoita, muun muassa ilmaisen aamupalan tarjoilun köyhille lapsille vuonna 1969. Liikkeen poliittiset tavoitteet ja kansalaisoikeustaistelu jäivät julkisuudessa kuitenkin pienemmälle huomiolle kuin väkivaltaiset yhteenotot poliisin kanssa. FBI:n pääjohtaja J. Edgar Hoover kutsuikin Mustia panttereita ”maan suurimmaksi sisäpoliittiseksi uhaksi.”

Lisätietoa ja lähteet:

  • Mustien panttereiden viralliset kotisivut
  • Wikipedia
  • Civil rights and the great society. Out of many. A History of the American people, Edited by Armitage, Susan H. Buhle, Mari Jo. Czitrom, Daniel. Faragher, John Mack. New Jersey. 1993.
  • Burns, Stewart. Social movements of the sixties. Searching for democracy. New York. 1990.
  • Andersson, Terry H. The Movement and the sixties. Protest in America from Greensboro to wounded knee. Oxford.1995.
Close Bitnami banner
Bitnami