1. Ruususen linna on yksi Disney-kuvaston tunnetuimmista edustajista. Sitä voidaan kutsua ikoniseksi, sillä se edustaa Disneyn ”unelmien arkkitehtuuria” parhaimmillaan. Mistä Ruususen linna on tuttu? Missä sen näkee? (Mm. Disney-elokuvien alkutunnuksessa, Disneylandin logossa.) On sanottu, että kuka tahansa nykyään kuvitteleekin mieleensä linnan, kuva joka hänen mieleensä piirtyy on Prinsessa Ruususen linna. Oletteko samaa mieltä? Ruususen linna on siis meidän kaikkien yhteistä populaarikuvastoa. Onko asiassa joitain varjopuolia? Mitä?

Ruususen linnan esikuvaksi on esitetty Ludvig II itselleen rakennuttamaa Saksassa sijaitsevaa Neuschwansteinin linnaa.  Disneyn linnojen tavoin Neuschwansteinin linnan on sanottu edustavan yksinomaan linna-käsitteen symbolista arvoa. Tutustukaa alla mainittuihin teoksiin (ne löytyvät esim. kirjasta Walt Disney ja Euroopan taide) ja keskustelkaa asiasta. Mitä linnan symbolisella arvolla tarkoitettaan?

Christian Jank (1833-1888):
Ideaaliluonnos Neuschwansteinin linnaksi, 1869
(hakusanoilla jank+ neuschwanstein tai Walt Disney ja Euroopan taide s. 150)

Heinrich Döll (1824-1892):
Laakso Wartburgin -linnan edustalla, Tannhäuser-ooperan 1. ja 3. Näytös, alkuperäinen luonnos vuosilta 1855 ja 1864
(hakusanoilla döll+wartburg tai Walt Disney ja Euroopan taide s. 148)

Tuntematon:
Lumikki ja seitsemän kääpiötä, 1937
Linna, kuvakäsikirjoituksen piirros
(hakusanoilla snowhite +castle tai Walt Disney ja Euroopan taide s. 149)

2. a) Pahatar-hahmoon sisältyy monenlaista symboliikkaa. Keskustelkaa esim. sarvien ja siipien luomista konnotaatioista eli mielleyhtymistä. Mitä niillä on aikaisemmin viestitty? Mitä niillä nyt viestitään? Muuttaako tämä elokuva suhtautumistasi siivekkääseen ja sarvekkaaseen kuvastoon? Miettikää yhdessä, mitä ominaisuuksia esim. sarvipäisiin ja siivekkäisiin hahmoihin on liitetty vaikkapa kristillisessä kuvastossa (keskiaikaiset kirkot), satukuvastossa ja missä ja miten niitä nyt käytetään (esim. goottikulttuuri, metallimusiikki).

b) Keksikää kaksi henkilöä/hahmoa jotka eivät esiintyneet elokuvassa, mutta olisivat voineet. Toinen asuu ihmisten valtakunnassa, toinen Moorsissa. Kirjoittakaa näiden henkilöiden/hahmojen näkökulmasta tarina, joka ajoittuu kuningas Henryn hyökkäykseen Moorsiin. Kuvatkaa tilanne, jossa nuo henkilöt/hahmot kohtaavat.

• Jean-Jaques Feuchére (1807-1852): Saatana ja kaksi maljakkoa saatanallisine koristeineen, 1833. (Walt Disney ja Euroopan taide s. 208 tai kuvahaku feuchere+saatana)
• Keskiaikaisten kirkkojen seinämaalaukset (kts. esim. Espoon keskiaikaisen kivikirkon kuvaesittely)
• Suojelusenkeli (kuvahaku hakusanalla suojelusenkeli)
• John Atkinson Grimshaw (1836-1893): Iris, 1886. (Walt Disney ja Euroopan taide s. 192 tai kuvahaku grimshaw +iris)

3. Disney-elokuviin otettiin vaikutteita niin saduista, taidehistoriasta, elokuvista kuin populaarikulttuuristakin. Monet amerikkalaisen Disney-yhtiön taiteellisen työn tekijöistä 1930-40 luvuilla olivat eurooppalaisia, joten heidänkin kauttaan animaatioihin siirtyi eurooppalaista kuvastoa. Etsikää kuva Lumikki-animaation pahasta kuningattaresta. Verratkaa sitä Saksan Naumburgin tuomiokirkossa olevaan, vuonna 1250 tehtyyn puuveistokseen Meissenin rajakreivin vaimosta Utasta (Walt Disney ja Euroopan taide s. 178 tai kuvahaku naumburg+uta).  Onko hahmoissa yhteneväisyyksiä? Onko Disney-yhtiössä kopioitu vanhempi teos? Vai onko siitä saatu kenties inspiraatiota tai vaikutteita kuningattaren hahmoon? Onko mielestänne kyse kopiosta tai plagiaatista? Keskustelkaa sävyeroista, jotka liittyvät em. vaihtoehtoihin.

Jatkokeskustelun pohjaksi:

• Yle Uutiset 31.7.2013: ”Marimekon kuosi muistuttaa lastenkirjan kuvitusta”
• Helsingin Sanomat 16.1.2008: ”Taiteilija Jani Leinonen selitti uutta Elovena-tyttöään Raisiolle”

Lisätietoa:

• Girveau Bruno ja Diedren Roger: Walt Disney ja Euroopan taide. 2009. Helsingin kaupungin taidemuseo.