Historiallista taustaa
|
Lutherin elämä ja uskonpuhdistuksen eteneminen |
|
1483 Luther syntyy talonpoikasperheeseen Eislebenissä 1501-1505 Erfurtin yliopistossa, josta valmistuu maisteriksi
1504 Stotternheimin nummen ukkosmyrsky
1505-1509 Erfurtin augustinolaisluostarissa 1509- Wittenbergin yliopistossa
1511 matka Roomaan, kristikunnan keskukseen 1512 teologian tohtoriksi
1512-1517 raamatunselitysopin professorina Wittenbergin yliopistossa
1517
1518
1520
1521
1522
1522
1525
1525 1529 Vähä ja Iso katekismus ilmestyvät
1530 Augsburgin valtiopäivät 1555 Augsburgin uskonrauha ”cuius regio, eius religio” , ”kenen maa, sen uskonto” 1546 Luther kuolee 62 vuoden ikäisenä Eislebenissä |
Uskonpuhdistusta ennakoivia tekijöitä:
Maailmankuvan avartuminen
- löytöretket
- luonnontieteiden kehitys
- renessanssi ja humanismi
Paluu alkukirkon ihanteisiin
Yhteiskunnalliset muutokset
- maaseudun köyhyys
- muuttoliike kaupunkeihin
- talouskriisit
- kapitalismin syntyminen
- perherakenteen muutokset suurperheestä ydinperheeseen
- kansallisvaltioajatus
Paaviuden rappio
- anekauppa ja ajatus teoilla pelastumisesta
- renessanssiruhtinaita muistuttavat paavit
- selibaatin laiminlyönti
- virkojen myynti
- sodat
Kirjapainotaito
- uusien ajatusten nopea leviäminen
Uskonpuhdistuksen seurauksia
1. Uskonnolliset muutokset
a) Uskonpuhdistuksen perusajatukset
- muotoperiaate: Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje
- sisältöperiaate: ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden
b) Jumalanpalveluselämä
- kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen
- kansakielinen saarna ja virsilaulu keskeisellä sijalla
- Kristus salatulla tavalla läsnä ehtoollisessa
- kirkosta poistettava vain Raamatun vastainen: aneet, pyhimyskultti, sielunmessut, oppi ehtoollisaineiden muuttumisesta
c) Ihmiskäsitys
- yleinen pappeus
- kaikki kastetut yhtä arvokkaita Jumalan edessä
- oikeus synninpäästön ja hätäkasteen antamiseen
- oikeus Raamatun itsenäiseen tutkimiseen
- pappisvirka säilytettävä järjestyksen vuoksi
- paavi on vain yksi piispoista
2. Poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset muutokset
a) Yhteiskunta
- kahden regimentin eli hallintavallan oppi: hengellinen regimentti eli kirkko (tehtävänä saarnata evankeliumia ja jakaa sakramentteja) – maallinen regimentti eli esivalta (tehtävänä pitää lain avulla järjestystä yllä)
- hallitsija kirkon johtoon
- ruhtinas päätti oman alueensa uskonnollisesta tunnustuksesta (cuius regio, eius religio)
- valtio ei saa päättää kirkon sisäisistä asioista
- sosiaalihuolto ja koululaitos yhteiskunnalle
- kuuliaisuus esivallalle; kirkon ei tule puuttua maalliseen regimenttiin, mutta tarvittaessa kirkon tehtävänä on toimia ”omanatuntona”
b) Työn etiikka
- kaikki työ on kutsumusta, arkinenkin työ on jumalanpalvelusta
- työllä autetaan lähimmäisiä, Jumalan palveleminen on lähimmäisten palvelemista
c) Kansanopetus
- kaikkien pystyttävä itse lukemaan Raamattua: yleisen koululaitoksen perustaminen
- Iso katekismus papiston avuksi opetukseen
- Vähä katekismus kotien kirjaksi
| Lutherin ja katolisuuden eroja | ||
| Katolinen kirkko: | Luther: | |
| 1) Armo ja usko | Usko ja hyvät työt yhdessä pelastavat ihmisen. Hyvät teot seuraavat uskoa. | Armo kuten uskokin on lahja Kristuksen tähde. Yksin usko ja Jumalan armo pelastavat. Teoilla ei ole merkitystä pelastuksessa, mutta ne ovat tärkeitä tässä elämässä. |
| 2) Pappeus | Pappi on välittäjä ihmisen ja Jumalan välillä. Hän saa pappisvihkimyksessä ikuisesti pysyvän valtuuden pelastuksen välittämiseen. Papiston ja maallikoiden välillä on suuri ero. | Ajatus yleisestä pappeudesta. Kaikki kastetut ovat pappeja. Pappi on toisten palvelija. Papin virka on olemassa järjestyksen vuoksi. |
| 3) Uskon ja elämän auktoriteetit | Raamattu ja perimätieto yhdessä ovat auktoriteetteja. | Raamattu yksin on uskon ja elämän ylin ohje. |
| 4) Sakramentit | Seitsemän sakramenttia. Konsekraatiossa tapahtuu ehtoollisaineiden muuttuminen (transsubstantiaatio-oppi), leipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja viini vereksi. | Kaksi sakramentti, kaste ja ehtoollinen. Kristus on salatulla tavalla läsnä ehtoollisessa. Muuttumisoppi hylätään. |
