keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Esielokuvalliset keksinnöt

Elokuvan kehitykseen vaikuttivat useiden henkilöiden uteliaisuus, keksinnöt ja tutkimukset. Elokuvan kehittäjät voidaankin jakaa pioneereihin, jotka keksivät erilaisia tapoja tallentaa tai ilmaista liikettä ja kaupallisiin soveltajiin, jotka alkoivat tuottaa elokuvia ja niiden tekoon ja esitykseen liittyviä kojeita ja filmejä massatuotantona.

Elokuvapioneerit

Emilè Reynaud

  • Kehitti fenakistiskoopin / zoetroopin pohjalta 1877 praksinoskoopin (kuvat näkyivät laitteessa olevissa peileissä)
  • Kehitti projisoivan praksinoskoopin (kuvia voitiin heijastaa; eräänlainen praksinoskoopin ja taikalyhdyn yhdistelmä)
  • Teki näiden avulla animaatioita ja esitti niitä yleisölle
  • Reynaud avasi vuonna 1888 suurelle kankaalle projisoituja animaatioita esittäneen optisen teatterin, joka oli erittäin suosittu 1880-1890-lukujen vaihteessa
  • Reynaudin keksintö YouTubessa

Eadweard Muybridge

  • Teki 1870-luvulla kokeiluja sarjavalokuvista Kalifornian ex-kuvernöörin Leland Standfordin ranchilla Palo Altossa: tavoitteena oli tutkia, onko ravaavalla hevosella jossain vaiheessa kaikki jalat ilmassa?
  • 1873: kuva ravaavasta hevosesta kaikki jalat ilmassa
  • 1878: sarjavalokuva ravaavasta ja laukkaavasta hevosesta
  • 1880-luku: sarjavalokuvia eläinten ja ihmisten liikkeistä
  •  Muybridgen keksintö YouTubessa

Etienne-Jules Marey

Louis-Augustin Le Prince

  • Elokuvan ”kadonnut keksijä”
  • Keksi 16-linssisen elokuvakameran
  • teki ilmeisesti maailmanhistorian ensimmäiset elokuvat 1-linssisellä kameralla lokakuussa 1888 (The Roundhay Garden Scene, The Leeds Bridge; molemmat n. 2 sekuntia)
  • Katosi jäljettömiin Ranskassa 1890 ollessaan patentoimassa keksintöään
  • Le Princen kuvaamia filmejä YouTubessa

Ensimmäiset animaatiot

  • Piirrettyjä kuvia on animoitu pitkään. Helpoin tapa saada piirretty kuva liikkumaan on ns. Flip-animaatio, jollaisia voit tehdä helposti itse.
  • Zoetrooppi-animaatio oli yksi yleinen liikekeksintö ennen elokuvaa.

Elokuvakeksintöjen kaupallisia hyödyntäjiä, joiden avulla elokuvasta tuli suuren yleisön viihde- ja taide-elämys sekä tärkeä uutisfilmien levittäjä ennen televisiota.

  • Thomas Alva Edison
  • Louis ja Auguste Lumière
  • R.W. Paul
  • Georges Méliès


Tehtäviä

1. Kuten huomaat, elokuvaa ei voida nimetä yhden ihmisen tai yhtiön keksinnöksi, vaan se on kehittynyt vähitellen useiden eri kokeilujen kautta eri maissa etenkin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Huomioidaanko nämä muut elokuvan kehittäjät Lumière-dokumentissa? Mikä näkemys elokuvan synnystä Lumièressa annetaan? Minkä elokuvan kehityksen puolen ohjaaja Frémaux erityisesti korottaa Lumièren veljesten ansioksi? Miten elokuva on muuttanut maailmaa?

2. Olivatko kaikki elokuvan keksijäpioneerit kiinnostuneita nimenomaan kehittämään elokuvallisen viihde- ja taidemuodon? Mitä asioita tutkiessaan he tulivat keksineeksi elokuvanomaisia keksintöjä? Keksitäänkö kaikki uudet asiat nimenomaan alkamalla miettimään jotain uutta tarpeellista asiaa, vaiko muun tutkimuksen ohessa?

3. Elokuvalliset keksinnöt eivät loppuneet 1800-1900-luvun vaihteeseen, vaan sen jälkeen on kehitetty kamera- ja filmitekniikkaa niin, että voidaan tehdä pitkiä elokuvia. 1920-luvulla keksittiin äänielokuva ja pian myös erilaisia värifilmisysteemejä. Valaistus kehittyi ja erilaisia elokuvallisia keksintöjä ovat varhaiset 3D-elokuvat, hajut elokuvaelämykseen mukaan tuova Smellorama jne. 2000-luvulla digitaalinen elokuvatekniikka ja CGI-erikoistehostetekniikka ovat tuoneet uusia tapoja kuvata ja esittää elokuvia.

4. Mitä elokuvallisia keksintöjä haluaisit itse nähdä?  Mihin suuntaan arvelet elokuvantekemisen ja -esittämisen menevän tulevaisuudessa?

Jos olet kiinnostunut elokuvan lisäksi muista keksinnöistä, jotka ovat muuttaneet arkipäiväämme, voi tutustua seuraavaan kirjaan:
Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 69. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012.

Close Bitnami banner
Bitnami