Kylään levisi judo-villitys. Susumu opetti, että judon avulla voi tehdä suuria tekoja. Mitä judotaitoja asukkaat innostuivat harjoittelemaan? (Kaatuminen, heitto, aloituskumarrus.) Sanotaan, että judon hallitsee todella vasta sellainen, joka soveltaa sen periaatteita jokapäiväiseen elämään. Judo oli hauskasti helpottamassa kyläläisten arkea: äiti sai lapset rauhallisiksi, tehtävät onnistuivat ja kun joku tehtävä onnistui, hihkaistiin aina: judo! Kadonneet tavaratkin löytyivät judon alkukumarruksia harjoitellessa. 

 

Judoasut ja vyön värit 

Judon harrastajat, judokat pukeutuvat väljiin valkoisiin housuihin ja judotakkiin, joka sidotaan kiinni vyöllä. Vyön värillä ilmoitetaan lajissa edistymisen taso. Vöiden värijärjestys on seuraava: valkoinen, keltainen, oranssi, punainen, vihreä, sininen, ruskea ja musta. 

 

Judon historiaa 

Judo on kehitetty ikivanhasta aseettomasta taistelulajista jutsusta (jujutsu). Jigoro Kano (1860-1928) oli lajin perustaja. Kano oli kasvatustieteilijä, joka teki 27-vuotiaana kirjan judon tekniikoista. Judon henkisestä puolesta hän kirjoitti vasta 52-vuotiaana. Pedagogina häntä askarruttivat kasvatus, moraalinen ryhti ja voima. Hänen mukaansakansakunnan hyvinvointi piilee sen jäsenten moraalisten ominaisuuksien täydellisyydessä ja heidän vartalonsa voimassa. 

 

Judo tarkoittaa joustamisen taitoa. 

Kano selvitti seuraavalla esimerkillä, mitä judon pehmeys ja joustaminen todella merkitsevät. Esimerkki antaa yksinkertaisen selvityksen siitä, miten vastustaja voidaan lyödä antamalla periksi: Jos oletetaan, että miehen voimat voidaan arvioida joinakin yksiköinä. Edessäni seisoo mies, jonka voima olisi kymmenen yksikköä. Minulla itselläni on voimaa vähemmän, vain seitsemän yksikköä. Jos mies työntääminua kaikella voimallaan, horjahdan taaksepäin tailennän maahan, vaikka vastustaisin häntä kaikella voimallani; vastustaen voimaa voimalla. Mutta jos sen sijaan, että työntäisin häntä, antaisinkin periksi hänen voimalleen perääntymällä juuri hänen työntönsä mukaan ja samalla säilyttäisin tasapainoni. Tällöinvastustaja luonnollisesti joutuu nojautumaan eteenpäin ja siten menettäisi oman tasapainonsa. Tässä uudessa tilanteessa vastustajan voima on hetkellisesti heikennyt, sanokaamme kolmeen yksikköön, alkuperäisen kymmenen yksikön sijasta. Itse olen säilyttänyt tasapainoni, ja käytössäni on voimaa alkuperäiset seitsemän yksikköä. Tässä tilanteessa pystyn helposti kukistamaan vastustajan käyttämällä vain kolmea ja puolta yksikköä voimistani, joten puolet voimistani jää vielä muihin tarkoituksiin. 

 

Judo edellyttää nopeaa tilanteen arviointia, vastustajan tasapainon järkyttämistä ja hänen hyökkäysvoimansa hyväksikäyttöä. Judoka pyrkii aina suuntaamaan henkisen ja fyysisen suorituksen mahdollisimman tehokkaasti tuloksen suunnassa. Itse voima ei ole pahasta, vaan sen turha käyttö.Judossa ottelijoiden pyrkimyksenä on kehittää toinen toisiaan. Varsinkin heikompien ja aloittelijoiden kanssa on osattava hillitä taitojaan ja voimiaan.Kun judon keskeisten periaatteiden todellinen merkityssisältö on ymmärretty, sitä voidaan soveltaa elämän ja toiminnan kaikkiin puoliin. Jigoro Kanon mukaan judoa voidaan harjoitella mm. parhaimman mahdollisen fyysisen kunnon saavuttamiseksi, parhaimman mahdollisen kilpailutaidon saavuttamiseksi tai henkisen kehityksen saavuttamiseksi. 

 

Judon päätavoite on ihmisen henkinen kehitys. Tekniset taidot ja henkinen kasvu liittyvät vahvasti toisiinsa. Judokan on kehityttävä molemmissa judon osa-alueissa. Laajassa mielessä judo on mielen ja ruumiin sekä elämän ja sen toimien säätelyn tutkimusala ja harjoitusmenetelmä. 

 

Lähde: http:kauha.kauhajoki.fi/ Harri Niemenmaan gradu judosta. 

© Koulukino 2024