Käsikirjoitus pohjautuu Pia Pesosen novelliin "Allin baari", joka sisältyy kokoelmaan Urho Kekkonen strasse (2011).

Elokuva on kerrottu klassisen dramaturgian periaatteen mukaisesti: tarinassa on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Siinä on hieman alun jälkeen esiintyvä päähenkilöä koskettava konflikti sekä vastavoimia. Tarinan kulku vuorottelee päämäärässä onnistumisen ja epäonnistumisen tunteiden välillä. Sen lisäksi tarinassa  on joukko pienempiä, kasvavia konflikteja, sekä aikapaine. Niin elokuvan päätarina kuin myös elokuvan sivutarinat yhdistyvät ja kulkevat kohti samaa juonen huipentumaa, eli klimaksia. Kliimaksin jälkeen tarina raukeaa ja elokuvassa on tasoittava loppukohtaus. 

Elokuvia voi kuitenkin kertoa hyvin monin eri tavoin – klassista elokuvakerrontaa voi ja saakin rikkoa. Elokuvan pitää silti kehittyä ja jännitteen säilyä loppuun asti, jotta katsojan kiinnostus ei lopu kesken elokuvan. On elokuvia, jotka keskittyvät ennen kaikkea vahvaan henkilökuvaan ja esimerkiksi henkilössä tapahtuvaan sisäiseen muutokseen. Toisissa elokuvissa taas keskitytään enemmän vaikkapa tunnelman luomiseen.

Tehtäviä:

• Etsi elokuvasta tarinan teema, sen käyntiin sysäävä alkukohtaus, vastavoimat jotka aikaansaavat pääkonfliktin, tarinan muut kasvavat konfliktit, kliimaksi ja loppuratkaisu.
• Mitä ajattelet elokuvan klassisesta kerronnan muodosta? Millä muulla tavoin tarinan olisi voinut kertoa? Olisiko sen voinut nähdä jonkun toisen henkilöhahmon kautta, jostain toisesta näkökulmasta? Entä jos tarinassa olisikin syvennytty enemmän yhteen henkilöhahmoon ja sen läpikäymään henkilökohtaiseen muutokseen? Mitä jos elokuvassa ei olisi ollut selkeää valtataisteluasetelmaa? Keksi ja kirjoita esimerkkejä tai keskustelkaa ryhmässä.
• Jos Sylvi on ainoa, jonka elämä elokuvan aikana muuttui, niin mikä on Sylvin – päähenkilön – tarina elokuvassa?
• Oliko elokuvan käsikirjoitus mielestäsi toimiva? Miksi/miksi ei? Mitä tarvitaan hyvään elokuvakäsikirjoitukseen?
• Miten elokuvan hieman yllättäväkin loppuratkaisu, se että Kekkonen ajaa kylän ohi, kuvastaa ajankuvaa? Mitä se kertoo Kekkosen ja kansan välisestä suhteesta? Millainen dramaturginen vaikutus tällä lopulla on? Mihin suuntaan elokuva olisi kenties kehittynyt, mikäli Kekkonen olisi tullut vierailulle kylään? Keksikää elokuvalle vaihtoehtoisia loppuja.