Elokuvassa käsitellään avioliittoa kovasti eri tavoin kuin olemme tottuneet elokuvissa näkemään: Laiaa lukuunottamatta siinä ei tunnu kellekään olevan kyse seurustelusta tai ihastuksesta, ja Laiakin suostuu luopumaan ajatuksistaan avioliiton perusteista, kun hänellä ei ole muuta mahdollisuutta jäädä maahan, jossa hän tuntee tekevänsä jotakin tärkeää.

Niin kutsuttu paperiavioliitto, jonka Laia solmii, on laiton: lähes yleismaailmallisesti ajatellaan, että avioliitto on pyhä eikä sitä tulisi solmia esimerkiksi viisumin takia. (Myös ja Laia ja Tsering asuivat aluksi yhdessä vain siltä varalta, että viranomaiset tarkastaisivat tilanteen.)

Toisin kuin Euroopassa, kaikkialla ei ajatella, että avioliiton solmimiseen välttämättä liittyisi rakkautta. Esimerkiksi Nepalissa ja monissa paikoissa Aasiassa ajatellaan, ettei nuori osaa valita itselleen sopivaa aviopuolisoa ja että tunteet ainoastaan sekoittavat asiaa. Vanhemmat ja sukulaiset osaavat elämänkokemuksensa perusteella paremmin valita nuorelle sopivan aviopuolison. Avion ei ole tarkoituskaan olla romanttinen suhde, vaan se on eräänlainen kumppanuusliitto – yhteiskunnallisesti tärkeä yksikkö. Jos rakkaus myöhemmin syttyy, se on tietenkin mukava lisä.

Keskustelkaa eri näkemysten hyödyistä ja haitoista.

• Millaisia ongelmia voi syntyä siitä, että avioliitto perustuu ihastukselle ja tunteille?
• Entä siitä, että vanhemmat valitsevat puolison?
• Mikä kummassakin tavassa on hyvää?
• Kumpi tuntuu itselle oikealta tavalta ja miksi?
• Kuinka paljon kyse on siitä, että on tottunut tapaan, jolla asiaan suhtaudutaan omassa yhteisössä? Onko olemassa oikea suhtautumistapa avioliittoon?

Riippumatta avioliiton motiiveista, se on kaikissa kulttuureissa kuitenkin sopimus – joko kahden yksilön tai sukujen välinen, joskus myös valtioiden välinen (esimerkkinä vaikka Marie Antoinetten naittaminen Ludvig XVI:lle). Miettikää yhdessä, minkä takia tällainen sopimus kuitenkin katsotaan laittomaksi, jos se tehdään esimerkiksi toisen henkilön viisumin takia. Millaisten edellytysten täytyy täyttyä, jotta sopimus voidaan katsoa lailliseksi avioliitoksi? (Ilmeisin vastaus on luultavasti sukupuolinen kanssakäyminen; esimerkiksi Suomen oleskelulupapapereissa esitetään kysymyksiä paitsi sukupuolisen kanssakäymisen tapahtumisesta, myös sen laadusta: naisen tulisi nauttia seksistä miehensä kanssa. Muitakin edellytyksiä kuitenkin löytyy.)

Laian ja Tseringin avioliitossa kyse oli siitä, että Laia halusi mahdollisuuden jäädä maahan opettamaan lapsia. Yleensä paperiavioliitoissa on kuitenkin kyse siitä, että köyhemmästä maasta kotoisin oleva osapuoli haluaa oleskeluluvan rikkaammasta maasta. Suomeenkin tuodaan puolisoita esimerkiksi Thaimaasta tai Venäjältä. Sellainen avioliitto näyttäytyy usein hyvänä kauppana molemmille osapuolille: rikkaammasta maasta kotoisin olevalla on oikeus määrittää liiton ehdot, ja köyhemmästä maasta saapuva saa siitä vastineeksi sellaiset ulkoisen elämän puitteet, joihin hänellä ei olisi ollut mahdollisuutta kotimaassaan. Tällaiset liitot kohtaavat kuitenkin usein paljon vastustusta.

Miettikää asiaa molemmilta katsantokannoilta.

• Miksi tällaisia liittoja ei pitäisi sallia? (Niissä rikkaimpiin oloihin syntynyt (usein mies) saa valtaa köyhempiin oloihin syntyneen (usein naisen) kustannuksella. Avioliitto on tuskin kovin tasa-arvoinen. On vaikea taata, että parempiin oloihin syntynyt ei käytä köyhempiin oloihin syntynyttä hyväkseen – ja toisaalta on hieman kyseenalaista, perustuuko esimerkiksi seksi tällaisessa suhteessa vapaaehtoisuuteen. Onko avioliitto pyhä?)
• Miksi ne pitäisi sallia? (Voi kysyä esimerkiksi, olisiko Kushilalla ollut parempi olla suomalaisen miehen vaimona kuin prostituoituna Bombayssa. Ja jos köyhästä maasta kotoisin oleva puoliso näkee sen itselleen kannattavana kauppana, onko kellään oikeutta vastustaa sitä? Onko avioliitto vain sopimus vai onko se myös jotakin muuta?)
• Mitä itse ajattelet Laian ja Tseringin avioliitosta? Oliko se mielestäsi hyväksyttävä/hyvä asia?