keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Tehtävien avulla on tarkoitus harjoitella omien tunteiden tunnistamista, empatiaa ja vuorovaikutusta.

Aluksi: Pohtikaa yhdessä elokuvan katsomisen jälkeen, mitä ajatuksia elokuva herätti. Mikä oli jännää tai tylsää ja miksi? Kuka hahmoista oli mieluisin ja miksi? Jokainen saa sanoa jotain, oikeita vastauksia ei ole.

1. MIELI

Elokuvan tunnehahmot on kuvattu ihmishahmoja muistuttavina ja heidän ympäristönsä on kuin fyysinen maailma: siellä on esineitä, joita voi käyttää ja paikkoja, joihin voi mennä. Vaikka todellisuudessa abstraktinen ajattelu ja mielikuvitus eivät ole konkreettisia paikkoja aivoissa, mielen toiminnasta suurin osa kuitenkin liittyy erilaisiin hermoverkkoihin.

Elokuvassa tunteet ovat 11-vuotiaan tytön mielen osia, ja ne on kuvattu ihmisen kaltaisina hahmoina. Jokaisella tunnehahmolla on erilaisia persoonallisuuden piirteitä. He näyttävät erilaisilta, heillä on erilaiset äänet, omia kokemuksia ja tietoja, jotkut ovat tyttöjä (Ilo, Suru, Inho) ja jotkut poikia (Pelko, Kiukku). Tunnehahmot eivät tiedosta vain itseään, vaan elävät myös toistensa tunteita. Tästä esimerkkinä elokuvan kohtaus, jossa Ilo tulee surulliseksi joutuessaan Rileyn "muistitunkiolle".

  • Kirjoitus- ja pohdintatehtävä: Minä olen minä! Kirjoittakaa kuvaukset itsestänne. Jokainen luokassa saa kertoa viiden perustunteen avulla, millainen on ihmisenä. Erityisen tärkeää on löytää jokaiselle tunnekokemukselle selitys. Miksi olen iloinen, tai mikä minut saa vihaiseksi?
  1. Tulen iloiseksi, kun….
  2. Olen surullinen, koska…
  3. Inhoan…
  4. Joskus minua pelottaa, kun…
  5. Vihastun, jos…                                    

2. PERUSTUNTEET

Yleisesti voidaan sanoa, että tunteet ovat mielen ja kehon yhteinen reaktio johonkin asiaan. Tunteet liittyvät myös ilmeisiin. Psykologi Paul Ekmanin perinteisen teorian mukaan perustunteita ovat ilo, inho, pelko, suru, ja viha. Inside Outin tekijät neuvottelivat muutamien tutkijoiden (muun muassa Ekmanin) kanssa, minkä johdosta elokuvaan valikoitui juuri nämä viisi perustunnetta.

  • Toiminnallinen tehtävä: Jakautukaa pieniin ryhmiin. Tehkää luokasta tila, jossa voi liikkua vapaasti, tai menkää ulos. Harjoitelkaa kehon liikkeitä ja ilmeitä liittyen perustunteisiin. Miten iloinen ihminen liikkuu? Jos ihminen on surullinen miltä hänen kehonsa näyttää (esim. ryhti huononee ja hartiat valuvat alas). Miten eri tunnehahmot liikkuivat Inside Out -elokuvassa? (Esim. Suru liikkui hitaasti, Ilo nopeasti). Lopuksi jokainen saa vuorollaan esitellä itsensä oman kirjoitelman avulla (ks. edellinen tehtävä) ja liittää mukaan kehon asentoja. Esittelyn voi tehdä piirissä seisten.

3. MUISTI

Tunteiden ja muistin monipuolinen yhteys on esitetty hienosti Inside Out -elokuvassa. Tunteet voivat vaikuttaa myös tiedon tallentumiseen: vahvat tunnekokemukset – usein ilo tai yllätys (myönteinen tai kielteinen) – voi synnyttää vahvan, yksityiskohtaisen muiston. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin kun kuulemme erityisen rankkoja uutisia. Mikä on ollut Suomessa sellainen uutinen, jonka kaikki muistavat? Muistatko, missä olit ja mitä teit, kun kuulit uutisen?

Tiedot ulkoisesta maailmasta päätyvät mieleen aistien kautta (makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti, tuntoaisti, tasapainoaisti). Niiden ensisijainen säilytyspaikka on sensorinen muisti, jossa yksityiskohtainen tieto säilyy alle sekunnin pituisen ajan. Näin näemme kuvan ja kuulemme äänen vähän pidempään kuin se oikeasti kestää. Seuraavaksi tieto etenee työmuistiin, jossa tietoa kerrataan aktiivisesti, esimerkiksi kun muistelemme ostoslistaa kävellessämme kauppaan.

  • Kirjoitus- ja pohdintatehtävä: Ottakaa parit ja kirjoittakaa kauppalista. Harjoitelkaa samalla aistien toimintaa. Miltä listan ruoat maistuvat? Osaatko nimetä eri makuja (karvas, makea, suolainen…)? Jos kirjaat listaan "maito", voitte pohtia, onko se suolaista. Pohtikaa myös, missä nämä tavarat kaupassa sijaitsevat. Kun laitat silmät kiinni, näetkö tutun kaupan hyllyt? Tehkää mielikuvaharjoitus matkasta kauppaan.  
     
  • Toiminnallinen tehtävä: Kokeilkaa pareittain, kuinka isoja työmuistinne kapasiteetit ovat. Lue parille kolme numeroa, jotka hän yrittää toistaa. Jos tämä onnistuu, lue neljä numeroa, sitten viisi, jne. Tee harjoitusta niin kauan kun parisi pystyy toistamaan numerosarjoja virheettömästi. Esimerkiksi:

3   5   8

1   7   9   3

2   5   1   0   3

8   4   2   5   1   9

3   7   7   2   5   0   2

4   1   6   8   2   5   9   4

9   2   6   4   8   9   3   2   4

Kun tietoa on  käsitelty työmuistissa riittävästi, se siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. Kertauksen lisäksi myös voimakas tunnekokemus auttaa tiedon tallentamisessa pitkäkestoiseen muistiin. Ja kuten elokuvassakin nähdään, monet tiedot tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin nukkuessa. Nukkuminen on siis todella tärkeää muistin toimimisen kannalta.

4. TUNTEIDEN SÄÄTELY

Inside Out -elokuvassa nähdään, että ihmiset käyttäytyvät eri tavoin eri tilanteissa. Elämä on täynnä tunnemyrskyjä ja uusia elämänvaiheita. Rileyn perheen muutto uuteen kaupunkiin kuvastaa suurta elämänmuutosta, jonka johdosta nuoren tytön tunne-elämässä tapahtuu radikaaleja heilahduksia. Muutto on samalla tavalla ulkoinen stressitekijä kuin vaikkapa sisaruksen syntymä tai koulun alkaminen. Stressi on luonnollista ja se voi olla joskus myös positiivista: stressi ehkäisee nukahtamisen kokeessa ja tukee keskittymistä. Liika stressi on kuitenkin haitallista. Tavoitteena ei ole välttyä stressiltä kokonaan, vaan oppia käsittelemään sitä – reagoida elämässä tapahtuviin asioihin monenlaisilla tunteilla, tunnistaa omia tunteita ja oppia pääsemään irti pahasta mielialasta. Lasten elämässä läsnä olevat aikuiset ovat tärkeitä tunteiden kanssa selviytymisen kannalta. Ketkä ovat läheisimmät aikuiset, jotka voivat auttaa kun on vaikeaa? Kenelle voi puhua kaikesta?

  • Kirjoitus -ja pohdintatehtävä: Keksikää yksin tai ryhmässä keinoja rentoutumiseen kouluviikon jälkeen. Millaisia erilaisia tapoja stressin lievittämiseen on olemassa? Pidätkö enemmän yksin olosta ja musiikin kuuntelusta, vai lähdetkö mieluummin perheen tai kavereiden kanssa vaikka luontopolulle? Mitä muuta voisi tehdä rentoutuakseen? Kootkaa ideat yhteen keskustellen.
  • Toiminnallinen tehtävä: Keksikää elokuvan pohjalta lyhyitä näytelmiä ryhmissä. Pohtikaa myös eri rooleja: opettaja, kuraattori,  äiti, isä, ystävä, naapuri, mummo, vaari. Millaiset roolit heillä on näytelmässä?

Inside Out -elokuvan tärkein viesti on, että elämässä ei ole vain yhtä tunnetta. Kaikki tunteet ovat tärkeitä, eikä niitä kannata tukahduttaa. Tunteiden tukahduttamisesta seuraa yleensä vain ongelmia. Elokuva havainnollistaa asian: ydinmuistot (ja niiden mukana Ilo ja Suru) häviävät päämajasta, kun Ilo yrittää ehkäistä sinisen, surullisen muistopallon varastoimista. Ilo haluaa pitää kaikki langat käsissään, mikä Rileyn näkökulmasta tarkoittaa että hän – vaikka tiedostamattaan – ei salli itselleen surun kokemusta.

5. VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Muiden ihmisten tunteiden ja näkökulmien tunnustaminen on olennaisesti tärkeä sosiaalinen taito. Ihmissuhteet ovat hyvin tärkeitä emotionaaliselle hyvinvoinnille. Kun Riley muutti San Franciscoon, hän menetti jokapäiväisen kontaktin parhaaseen ystäväänsä. Miten Riley reagoi kun huomasi, että hänen vanhalla ystävällään oli uusia ystäviä?

  • Kirjoitus -ja pohdintatehtävä: Ryhmätyöt ovat koulussa ja elämässä yleensäkin tärkeitä. Kukaan ei voi tehdä yksin kaikkea. Mitä pitää ottaa huomioon, kun tehdään ryhmätöitä? Kirjoittakaa pohdintoja ylös paperille. Joku oppilaista voi toimia kirjurina, ja muut voivat vuorollaan sanoa yhden asian. Listan nimi voi olla “Tiimipelaajan muistilista”. Laittakaa valmis lista luokan seinälle, jotta kaikki näkevät sen.
     
  • Oletko koskaan miettinyt, mitä toisen ihmisen mielessä liikkuu? Miten voi tietää, mitä toinen ihminen tuntee tai ajattelee? Tiedätkö mitä sana empatia tarkoittaa? Voiko empatiaa harjoitella, ja miksi se on tärkeää? Miten reagoit toisen ihmisen suruun? Keskustelkaa toisen ihmisen kohtaamisesta. Miten toista voisi lohduttaa? Onko suru aina näkyvää?
Lisää tietoa ja harjoituksia alakoululaisten mielenterveyden edistämiseen löytyy Suomen Mielenterveysseuran käsikirjasta Hyvää mieltä yhdessä”, joka sisältää tietoa kaveritaidoista, itsetuntemuksesta, tunnetaidoista ja turvataidoista.

 

 

 

 

 

Close Bitnami banner
Bitnami