keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukino-kyselyyn

Mielipiteesi olisi tärkeä meille parantaaksemme palveluitamme. Osallistujen kesken arvotaan pieni palkinto.

SV | EN | RU

Maa: Viro    

Vuosi: 2013  

Kesto:73min.

Teemat: tiedotusvälineet, globaalietiikka, pakolaisuus, ahneus

Synopsis: Lisa Limone on tarina pakolaisuudesta, ahneudesta, erilaisuudesta ja rakkaudesta. Maroc on appelsiinipoika ja laulava venepakolainen. Lisa on sitruunatyttö, joka kerää laulavia merisimpukoita ja unelmoi rakkaudesta.  Maroc pakenee Afrikasta veneellä kohti Eurooppaa ja unelmoi uudesta elämästä. Pakomatkalla vene kuitenkin hajoaa ja ainoa, joka selviää eurooppalaiselle rannalle hengissä, on Maroc.

Oppimateriaali on suunnattu 7.- 9. luokille. Oppimateriaalin on laatinut TM Mervi Ritokoski ja tuottanut Koulukino.

1. Elokuvan katsomisen jälkeen

Lisa Limone on toteutettu yhdistellen eri tyylilajeja. Elokuvasta löytyy muun muassa animaatiota, musikaalia, seikkailuelokuvaa, draamaa ja dokumenttia. Myös puhuttu tai laulettu kieli vaihtelee. Lisa Limone on rikkaan tytön ja köyhän pakolaispojan tarina, ja samalla se sisältää runsaasti näkökulmia yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Elokuvantekijä joutuu aina valitsemaan näkökulman (yhden tai useamman), josta käsin tarinansa kertoo. Kaikkia näkökulmia ei voi mahduttaa yhteen elokuvaan, ja joskus asioita jätetään myös katsojan tulkinnan ja tiedon varaan. Lisa Limone herättääkin kysymyksiä esimerkiksi objektiivisuudesta ja siitä ,kenen puolella tai ketä vastaan elokuvan tekijät ovat. 

  • Kenestä tai mistä elokuva sinun mielestä kertoi?
  • Mitä eri elokuvan genrejä eli lajityyppejä Lisa Limone hyödynsi? Miten kuvailisit elokuvaa? Miten kokonaisuus mielestäsi toimi?
  • Miten kuvailisit elokuvan tarinaa?
  • Millaisia ajatuksia elokuva herätti? Jäitkö miettimään jotakin kohtaa erityisesti?
  • Kuka oli sinun mielestä elokuvan pahis?
  • Mitkä kohdat elokuvassa ottivat mielestäsi kantaa yhteiskunnalliseen tilanteeseen?
  • Millainen merkitys oli elokuvan lopussa olevalla uutispätkällä?
  • Kenen puolella elokuva oli? Entä ketä vastaan?

2. Symbolit 

Elokuvassa käytetään paljon symboleja kuvaamaan asioita. Symbolit voivat olla esineitä tai tavaroita, joille löytyy myös muita merkityksiä kuin itse perusasia. Monet käytössä olevat symbolit ovat peräisin kaukaa historiasta ja niiden alkuperä voi olla jo unohtunut. Symboleja käytetään kuvina, esineinä tai sanallisina merkkeinä lähes kaikkialla elämän alueilla – esimerkki punainen risti kuvaa ensiapua ja sairaanhoitoa. Monet tuotemerkit ovat myös symboleja: automerkkien, virvoitusjuomamerkkien ja erilaisten yritysten logojen tehtävä on auttaa ihmisiä yhden merkin avulla tunnistamaan tuote tai asia, mutta ne kertovat aina myös laajemmasta kokonaisuudesta kuten arvoista ja ihanteista. Lisa Limone -elokuvassa sitruunat edustavat yhtä rotua ja appelsiinit toista; symbolien avulla voi olla helpompi kuvata asioita ja luoda uusia merkityksiä. Elokuvista ja taiteesta yleensä löytyy usein myös piilomerkityksiä. Katsoja voi löytää sellaisiakin merkityksiä, joita elokuvan tekijä ei ole lisännyt tarkoituksella.

  • Millaisia symboleja löysit elokuvasta?
  • Millaisia tulkintoja teit?
  • Mitä sinun mielestäsi olivat simpukat, appelsiinit ja sitruunat?
  • Millaisia symboleja sinä käytät arkipäivässä? (Esim. hymiöt, logot, rippiristit)
  • Symbolit voivat eri maissa tarkoittaa eri asioita. Tunnetko joitain tällaisia merkkejä?

3. Uutiset 

Uutiset maailmalta kertovat asioista usein vain yhden näkökulman. Asioista voidaan uutisoida vaikkapa talouden, vallan tai rahan näkökulmasta. Erilaisia tietoja ja tarinoita maailmalta tulee paljon, ja niistä mahtuu Suomessa julkaistaviin uutisiin vain pieni osa. Uutisia maailmalta löytyy eri tiedotusvälineiden nettisivuilta ja tietotoimistojen kautta. Suomeksi kirjoitettuja uutisia maailmalta löytyy mm. www.kepa.fi tai www.maailma.net -sivuilta. On hyödyllistä seurata eri maissa julkaistuja uutisia ja vertailla niiden eroja: kuka kertoo, miten ja mistä asioista? Uutiset piirtävät meille päivittäin sen, millainen on maailma jossa elämme – paljolti uutisten varassa on kuvamme maailmasta ja ihmisistä.

  • Millaisia uutisaiheita Lisa Limone -elokuvan taustalta voisi löytyä? Etsikää mediasta esimerkkejä.
  • Millaisen näkökulman elokuva antaa esimerkiksi Suomessakin uutisoituun aiheeseen tomaatin kasvatuksesta?

Tehtäviä:

  1. Kirjoita uutinen elokuvan jostakin tapahtumasta. Uutisen kirjoittamisessa auttaa "5M&K"-sääntö: mitä tapahtui, missä  miten, milloin, miksi ja kuka? Näihin kysymyksiin vastaamalla saa helposti muotoiltua uutisen. Muokkaa samasta aiheesta 15 sekunnin radio-uutinen. Tarkista aika kellosta. Mieti tarkkaan, mitä asioita mahtuu 15 sekunnin radiouutiseen niin, että kaikki olennainen tulee kerrottua. Samalla voit miettiä kuinka paljon asioita joutuu jättämään uutisesta pois ajan puutteen vuoksi. 
  2. Selvitä uutistapahtumia 100 vuoden takaa. Esimerkiksi Kansalliskirjastosta ja heidän verkkosivuiltaan löytyy sanomalehtiä 100 vuoden takaa. Vertaile suomalaislehdessä julkaistuja uutisia tämän päivän lehtien uutistarjontaan. Miten vanhat uutiset ulkomailta eroavat tämän päivän ulkomaanuutisista? Millaisia aiheita käsiteltiin 100 vuotta sitten? Millaisia tänä päivänä käsiteltäviä aiheita ulkomaan uutisissa ei ollut lainkaan?

4. Globaalit ongelmat 

Sanotaan, että maapallo on pienentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Sillä tarkoitetaan, että ihmisten mahdollisuudet liikkua maasta ja maanosasta toiseen ovat nopeutuneet ja helpottuneet monin tavoin. Ihmisten lisäksi myös tieto asioista ja tapahtumista liikkuu nopeasti. Samalla ongelmat ovat kansainvälistyneet. Maasta toiseen liikkuvat helposti paitsi ihmiset, tavarat ja tieto, myös rikollisuus, vääryys, epäoikeudenmukaisuus ja viha. Puhutaan globaaleista ongelmista. Globaali tarkoittaa yleismaailmailmallista tai maailmanlaajuista. Esimerkiksi pakolaisuudesta on tullut koko maailmaa koskeva asia, jota ei pystytä välttämättä myöskään ratkaisemaan paikallisesti. 

Globaalietiikka pyrkii löytämään perusarvoja, jotka ovat yhteisiä eri kulttuurien ihmisille. Tavat, uskonnot, kysymykset oikeasta ja väärästä tai eettisistä periaatteista voi vaihdella eri maissa. Erilaiset kansainväliset järjestöt ovat pyrkineet tekemään sopimuksia, jotta yhteisistä pelisäännöistä ja eettisistä periaatteista päästäisiin yhteisymmärrykseen (esim. YK:n lapsen oikeuksien sopimus).

Tehtävä:

Miettikää yhdessä 1-3 sellaista asiaa, arvoa tai periaatetta johon kaikki ihmiset, uskontoon, ideologiaan, kulttuuriin, syntyperään ja asuinpaikkaan katsomatta voisivat sitoutua. Pohdinnassa voi käyttää apuna eri uskontojen ”kultaisia sääntöjä”:

  • Kristinusko: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.
  • Kunfutselaisuus: Älä tee toisille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi.
  • Juutalaisuus: Älä tee sellaista kanssaihmisillesi, joka on itsellesikin vastenmielistä.
  • Islam: Kukaan teistä ei ole uskovainen niin kauan kuin hän ei toivo veljelleen sitä, mitä hän toivoo itselleen.
  • Hindulaisuus: Älä tee toisille sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle.

5. Pakolaisuus 

Pakolaisuutta on aina ollut maapallolla esimerkiksi sotien ja luonnonmullistusten takia, mutta perustellusti voidaan sanoa pakolaisuuden lisääntyneen merkittävästi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Syitä on monia: tiedon lisääntyminen, konfliktien lisääntyminen, matkustamisen lisääntyminen, kulkuvälineiden nopeutuminen ja parantuminen… YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 80% pakolaisista asuu kehitysmaissa. Eniten pakolaisia on Pakistanissa, Iranissa ja Saksassa. Pakolaisista 46 % on alle 18-vuotiaita lapsia. UNHCR:n mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä oli maailmassa vuoden 2012 lopulla 45,2 miljoonaan. Heistä osa on kotimaansa ulkopuolelle paenneita, osa maansisäisiä pakolaisia ja lähes miljoona heistä on turvapaikanhakijoita. Suurin osa maailman pakolaisista oli vuonna 2012 afganistanilaisia, somalialaisia ja irakilaisia.

  • Mitä tarkoittaa pakolainen? Onko se eri asia kuin siirtolainen tai maahanmuuttaja? Tutustu termeihin Koulukinon Le Havre -oppimateriaalissa!
  • Mitä sinä ajattelet pakolaisuudesta?
  • Millaiset seikat saisivat sinut lähtemään omasta maastasi pakolaiseksi?
  • Mikä tekee pakolaisuudesta globaalin ongelman?

Tehtävä:

Taide on hyvä keino ottaa kantaa maailman tapahtumiin, epäoikeudenmukaisuuteen tai vääryyksiin. Piirrä sarjakuva jostakin vääryydestä tai asiasta, jonka pitäisi mielestäsi muuttua. Voit myös valita jonkin muun taiteenlajin (valokuva, julistetaide, musiikki, runot…), jonka avulla haluaisit vaikuttaa johonkin epäoikeudenmukaiseksi kokemaasi asiaan.

6. Halpatyövoima 

Tuotteen alkuperämaa on maa, jossa tuote on valmistettu. Alkuperämaan merkitseminen tuotteisiin ei ole pakollista, mutta se on osa tuotteen markkinointia. Alkuperämaasta ei saa antaa kuluttajalle harhaanjohtavaa tietoa. Elintarvikkeiden alkuperämaa on aina ilmoitettava esimerkiksi marjojen, lihan ja kalan osalta, mutta jos ulkomaisista raaka-aineista valmistetaan vaikkapa mansikkahilloa, ei raaka-aineiden alkuperämaata tarvitse ilmoittaa. Tuotteen valmistuskustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi raaka-aineet, käytössä oleva energia, tuotantolaitosten kulut ja ihmisille maksettava palkka. Eri maiden palkkakustannukset vaihtelevat suuresti. Suomessa maksettava tuntipalkka voi olla moninkertainen verrattuna jonkun toisen maan tuntipalkkoihin. Niinpä sellaisten tuotteiden valmistus, joissa tarvitaan paljon ihmistyövoimaa, on siirretty niin sanottuihin halvan työvoiman maihin. 

Julkisuudessa on ollut viime aikoina monia tapauksista, joissa olosuhteet tuotteiden valmistusmaassa ovat olleet erittäin huonot. Esimerkkejä löytyy ainakin Intiasta ja Kiinasta. 

  • Minkä tuotteen yhteydessä olet törmännyt keskusteluun halpatyövoimasta?
  • Millaisten tuotteiden valmistuksessa käytetään usein halpatyövoimaa?
  • Millaisia eettisiä ongelmia kansainvälisten yritysten toiminnassa voi sinun mielestäsi olla?
  • Mitkä maat tunnetaan halpatyövoiman maina? Miksi?

Tehtävä:

Selvittäkää jonkun kansainvälisen tuotteen – esimerkiksi oman koulureppunne tai välipalanne – matka valmistajalta kuluttajalle niin pitkälle kuin se on mahdollista. Apuna voi käyttää nettiä, valmistajien tuoteselosteita ja maahantuojien yhteystietoja. Myös Kuluttajaviraston sivuilta löytyy lisätietoa.

7. Ahneus 

Ihmisen perusluonteeseen kuuluu muutamia ikäviä piirteitä, joista yksi on eräs Lisa Limonen vahvoista teemoista, ahneus. Ahneus on kautta vuosisatojen kuulunut seitsemän kuolemansynnin joukkoon (ylpeys, ahneus, kateus, vihamielisyys, hekumallisuus, mässäily, hengen velttous). Eri taiteenlajeissa on pohdittu kuolemansyntien tematiikkaa monin tavoin; aiheesta on sävelletty oopperoita, kirjoitettu runoja ja näytelmiä ja maalattu tauluja. Ahneuden pahe liitetään yleensä aineellisen hyvinvoinnin tavoitteluun. Voi toki olla, että tavaran kautta pyritään saavuttamaan jotakin muuta, kuten mainetta, hyväksyntää, arvostusta, kavereita tai menestystä. Ahneuden haastavimmat muodot ovatkin aineettomia: toive olla viisas, kuuluisa, julkkis tai kaunein. 

Lisätietoja löytyy mm. kirjasta Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä (Like)

  • Miten sinä määrittelisit ahneuden?
  • Millaisissa kohdissa elokuvan eri hahmojen ahneus näyttäytyi?
  • Miten ahneus näkyy sinun arkipäivässäsi?
  • Mitä haittaa ahneudesta on?
  • Millainen ahneus on vaikea tunnistaa?
  • Millaisia taideteoksia löydät, joiden pohjana on ollut jokin seitsemästä kuolemansynnistä?

 

 

 

 

Close Bitnami banner
Bitnami