Paratiisin avaimet Maa: Suomi Vuosi: 2014 Kesto: 28 min Ohjaaja: Hamy Ramezan Lajityyppi: draama Oppimateriaali on suunnattu 7.-9. luokille. Oppimateriaalin on laatinut FM Karoliina Knuuti Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Kuuntele Maa: Suomi, Tanska Vuosi: 2014 Kesto: 13 min. Ohjaajat: Hamy Ramezan, Rungano Nyon Lajityyppi: draama Oppimateriaali on suunnattu 7.-9. luokille Oppimateriaalin on laatinut FM Karoliina Knuuti Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

 

Paratiisin avaimet

Teema 1: Katselukokemuksen purkaminen ja kritiikki

a) Katsokaa lyhytelokuva Paratiisin avaimet ja keskustelkaa ryhmässä vapaasti sen aiheuttamista ensivaikutelmista.

• Pidittekö elokuvasta? Miksi, miksi ette?
• Miten kuvailisitte elokuvan tunnelmaa? Millaisia tunteita se teissä herätti?
• Mikä olisi mielestänne voinut olla elokuvan genre eli lajityyppi?

b) Elokuvan vastaanotto on ollut erittäin hyvä ja se on saanut paljon huomiota. Elokuva muun muassa voitti Tampereen elokuvajuhlilla neljä palkintoa: kansainvälisen kilpailun yleisöpalkinnon, Risto Jarva -palkinnon, nuorisotuomariston palkinnon sekä kotimaisen kilpailun yleisöpalkinnon. Iranilaissyntyistä ohjaaja Hamy Ramazenia on jo tituleerattu suomalaisen elokuvan uudeksi lupaukseksi.

Oletteko samaa mieltä? Miksi kyllä, miksi ette? Miettikää yhdessä, mikä elokuvassa oli mielestänne onnistunutta ja minkä ehkä tekisitte toisin. Voitte käyttää apunanne seuraavaa muistilistaa elokuvanteon osa-alueista.

• tarina/käsikirjoitus
• näyttelijänohjaus
• näyttelijöiden suoritukset
• kuvaus
• leikkaus
• äänikerronta ja musiikki
• aiheen kiinnostavuus, vaikuttavuus ja merkittävyys

Teema 2: Elokuvajournalismi

Kaksi tyypillisintä elokuvista kirjoitettavaa journalistista juttutyyppiä ovat elokuvakritiikki ja ohjaajan haastattelu.

1. Kritiikin kirjoittaminen.

Kirjoittakaa edellisessä tehtävässä koottujen mielipiteidenne ja analyysinne perusteella kritiikki elokuvasta Paratiisin avaimet. Sopiva pituus koneella kirjoitettuna on alle yksi liuska. Muistakaa kuvata, tulkita ja arvottaa. Voitte halutessanne tähdittää elokuvan.

b) Ohjaajaan tutustuminen ja haastattelun suunnitteleminen

Jakaantukaa pienryhmiin. Etsikää ryhmissä tietoa ohjaajasta ja hänen taustoistaan. Koska kyseessä on suhteellisen uusi ohjaaja, löydätte tietoa parhaiten verkosta. Lukekaa myös alla olevat ohjaajasta julkaistut lehtijutut.

Helsingin Sanomista http://www.hs.fi/kulttuuri/a1393922486137 ja http://www.hs.fi/kulttuuri/a1429838320119

sekä YleX:ltä http://yle.fi/ylex/uutiset/elokuvaohjaajan_oma_tarina_on_kuin_elokuvasta/3-7577489

Pohtikaa yhdessä, mitä vielä haluaisitte tietää. Ideoikaa pienryhmissä sen pohjalta haastattelu ja keksikää siihen kysymykset.

Teema 2: Elokuvan maailman ymmärtäminen

1. Elokuvan konteksti.

Nimetkää yhdessä ensin se paikka ja ajanjakso, johon elokuvan tarina sijoittuu ja etsikää sitten pienryhmissä lisätietoa elokuvan kontekstista.

Tehkää ensin mahdollisimman pitkälle vietyjä muistiinpanoja ja tarkistakaa vasta sen jälkeen tietonne eri lähteistä. Listatkaa esimerkiksi väitteitä ja etsikää niihin perustelut/kumoavat todisteet. Tarkistuksessa voitte käyttää sekä internetiä että oppikirjoja.

Pyrkikää vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin.

• Millainen valtio on Iran: missä se sijaitsee, mitkä ovat sen naapurimaat, puhutut kielet ja niin edelleen?
• Mistä sodasta elokuvassa on kyse?
• Millainen uskonto on islam? Mitkä ovat sen keskeiset opinkappaleet ja tavat? Miten se suhteutuu muihin maailmanuskontoihin kuten kristinuskoon?
• Mikä on marttyyri ja missä yhteydessä olette kuulleet sanaa käytettävän ennen? Entä mihin sillä viitataan tässä elokuvassa?
• Mitä tarkoittaa islamismi? Millaisen kuvan olet saanut islamismista median välityksellä? Millainen suhde islamismilla ja islamilla on?

b) Elokuvan maailma uutisina

Etsikää esimerkiksi verkkolehdistä uutisia, jotka käsittelevät Iranin nykytilannetta. Voitte yrittää löytää uutisia myös elokuvan käsittelemästä konfliktista.

• Millaisen kuvan saatte maan tilanteesta uutisten perusteella?
• Onko uutisia helppo löytää? Mikäli ei, miksi luulette, että näin on?
• Onko uutisten välittämä kuva uskoaksenne kattava? Toisin sanoen riittääkö se uskoaksenne kuvaamaan koko maan ja kaikkien sen kansalaisten todellisuutta?
• Selvittäkää, mitä tarkoittaa uutiskriteeri. Voitte aloittaa esimerkiksi näistä STT:n kriteereistä http://stt.fi/sites/default/files/uploads/2.2_uutiskriteerit_ja_uutiskynnys.pdf tai Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uutiskriteerit. Pohdittuanne uutiskriteereitä, palatkaa nyt miettimään perusteluja aiemmin antamillenne vastauksille.
• Millaisia ongelmia voi mielestänne liittyä siihen, että saamme suuren osan tiedoistamme uutisina?

 

Kuuntele

Teema 1: Katselukokemuksen purkaminen

Katsokaa lyhytelokuva Kuuntele ja keskustelkaa ryhmässä vapaasti sen aiheuttamista ensivaikutelmista.

a)Pidittekö elokuvasta? Miksi, miksi ette?

b)Miten kuvailisitte elokuvan tunnelmaa? Millaisia tunteita se teissä herätti?

c)Mikä olisi mielestänne voinut olla elokuvan genre eli lajityyppi?

Teema 2: Elokuvan muoto ja sanoma

Jakaantukaa 2 tai useampaan ryhmään. Käykää seuraavat kysymykset läpi ensin ryhmissä ja vertailkaa sen jälkeen ryhmien vastauksia keskenään.

1. Miksi alun kohtaus toistetaan kolmesti? Onko ratkaisu mielestänne toimiva? Mikä on toiston tehtävä elokuvan sanoman kannalta?
2. Mitä muita näkökulmia olisi ollut mahdollista hyödyntää? Kenen näkökulma jää puuttumaan?
3. Lyhtyelokuvaan mahtuu yleensä yksi ajatus, tilanne tai teesi. Mikä mielestänne on tämän elokuvan teesi?

Teema 3: Kulttuurien kohtaaminen

Eri kulttuureista saapuvien ihmisten kohtaaminen voi joskus olla haasteellista. Erityisesti näin on, jos osapuolilla ei ole käytössään yhteistä kieltä. Kohtaamisen onnistuminen virallisissa yhteyksissä, kuten elokuvan esittämässä poliisitutkinnassa, on kuitenkin hyvin tärkeää kaikkien kansalaisten, kansalaisuutta tai turvapaikkaa hakevien tai muuten maassa oleskelevien ihmisten yhdenvertaisuuden ja lain suojan toteutumiseksi. Elokuva Kuuntele esittää katsojalle yhden tilanteen, jossa kulttuurien kohtaamisessa epäonnistutaan.

Pohtikaa luokassa, mikä elokuvan kohtaamisessa epäonnistui ja miten sitä olisi voitu parantaa.

a) Eri näkökulmat, toisen näkökulmaan asettuminen

Voitte lähestyä tehtävää alla olevien kysymysten avulla.  Yrittäkää keksiä kuhunkin useampi kuin yksi mahdollinen vastaus.

Naisen näkökulma:

• Miten poliisin puheille menneen naisen olisi kannattanut toimia saadakseen asiansa paremmin läpi?

Poliisien näkökulma:

• Miten haastattelijana toiminut nainen mielestänne toimi?
• Entä mies? Miksi mies kiivastui?
• Mikä olisi ollut mielestänne paras tapa reagoida poliisin puheille tulleen naisen pyyntöihin ja stressiin?

Tulkin näkökulma:

• Miksi luulette, että tulkki tulkkasi väärin?
• Miten vastaavalta voitaisiin välttyä todellisuudessa?

Lapsen näkökulma:

• Miksi lapsi ei tulkannut äitinsä sanoja oikein?
• Mitä ongelmia voi liittyä lapsen käyttämiseen tulkkina? Pohtikaa kysymystä erikseen myös eri-ikäisten lasten kohdalla.

Isän näkökulma:

• Kuvitelkaa, millainen se voisi tarinan perusteella olla?
• Mikä olisi paras tapa edetä tapauksen tutkinnassa?

Tulkki puhui karkotuksesta riskinä koko perheelle.

• Mitä on karkotus? Miten karkotukseen liittyvät pelot olisi mielestänne paras tapa ehkäistä vastaavissa tilanteissa?

b) Kokeilkaa luokassa edellä kuvattua toisen asemaan asettumista pienen roolileikin avulla. Valitkaa yksi oppilas kuhunkin rooliin ja vaihdelkaa rooleja. Poliisin apua hakeva voi vapaasti mielessään ideoida oman tarinansa sekä millaista apua hän kaipaa. Idea on, etteivät haastattelevat poliisit tiedä tätä ennalta. Tulkin ja apua hakevan kommunikaation voi hoitaa esimerkiksi paperille kirjoittamalla tai kuiskaamalla.

Purkakaa tunnelmat yhdessä luokassa harjoituksen jälkeen.