Jäniksen ja siilin kilpajuoksu

2004 / 4 min

Ylpeä jänis, metsän nopein juoksija, haastaa hitaan siilin kilpajuoksuun. Palkinnoksi voittaja saa nipun herkullisia porkkanoita. Kuinka selvitä ensimmäisenä maaliin, sitä siilipariskunta pohtii kovasti ennen seuraavana aamuna tapahtuvaa kilpailua.

Kansansatuun pohjautuva pienten lasten animaatiosatu kertoo, kuinka pöyhkeys saa nolon lopun.

Elokuvan keskustelunaiheita ovat ylpeys, ahneus, aliarvioiminen, kohteliaisuus, tasa-arvo, kekseliäisyys, petkuttaminen.

Nukketeatteria

a. Tehdään elokuvan hahmoista piirrokset, joista valmistetaan keppinuket. Tukevasta kartongista tehtyihin hahmoihin kiinnitetään niin pitkä tikku, että nukkea on helppo liikuttaa sermin takana. Näyttämösermiksi viritetään kangas, jonka taakse lapset mahtuvat esittämään.

b. Nukketeatteria voi esittää myös pöytäteatterina. Siihen tarvitaan tukevaa kartonkia hahmoja varten, puutikkuja (esim. jäätelötikkuja) puuvärit, tusseja, karvaa, sulkia, lankaa yms. Päällystetään neljään osaan leikattuja vessapaperirullan hylsyjä ja lovetaan ne. Hahmot saa seisomaan pystyssä, kun ne liimataan loveen kiinni. Tikut liimataan nukkeihin niin, että niitä voi liikuttaa helposti. Esitystä varten tarvitaan esimerkiksi pöytä ja iso kangas. Halutessaan voi vielä askarrella puita, kiviä ja muuta rekvisiittaa..

2. Esitetään näytelmä ilman vuorosanoja ja kertojaa. Osa lapsista voi näytellä, osa toimia säestäjänä ja loput yleisönä. Sitten vaihdetaan osia, yleisö esittämään jne.

3. Mietitään yhdessä vuorosanat, jotka aikuinen kirjaa ylös. Lapset esittävät näytelmän vuorosanoineen. Vaihdetaan esittäjiä niin kuin tehtävässä kaksi.

4. Tutkitaan viivan tai langan ja kuvien avulla tarinan kulkua (juonikaavio). Piirretään viiva tai viritetään lanka, johon kiinnitetään kuvia hahmoista havainnollistamaan tarinan käänteitä. Mikä on alkutilanne? Ketkä ovat tarinan henkilöt? Kuka on päähenkilö? Onko sivuhenkilöitä? Kuinka tarina etenee? Onko joku siinä joku selkeä huippukohta? Onko yllättäviä käännekohtia? Miten tarina päättyy?

Kolme pukkia

2002 / 4 min

Lastenanimaatio perustuu tunnettuun satuun kolmesta pukista, jotka lähtevät ylittämään jokea. Sillan alla asuu peikko josta pukkien on selvittävä päästäkseen toiselle rannalle. Loppukohtaus on toisenlainen kuin sadussa on totuttu kuulemaan…

Animaation teemoja ja keskustelun aiheita ovat: ratkaisun etsiminen ongelmatilanteissa, väkivalta ratkaisukeinona, kuinka vanhojen satujen opetukset ja ratkaisumallit soveltuvat nykyaikaan, rauhanomainen rinnakkainelo, valehteleminen, kanteleminen.

1. Keskustelu

Mitä tarkoittaa kiusaaminen, ryhmästä ulkopuolelle jääminen tai jättäminen jne.?

a. Keksitään pareittain tai pienissä ryhmissä tarina, jossa on elokuvan elementtejä. Lapset saavat miettiä omaa elämäänsä ja yrittää aikuisen avustuksella tuoda tarinaan nykypäivän tapahtumia.

b. Näytellään pieniä ristiriitatilanteita kuten: Tiina lyönyt Kaislaa, koska Kaisla ei antanut hänelle nukkea, Mika härnää Markoa, koska Markolla on isosiskon vanha paita, puiston kiipeilytelineellä yksi lapsi kiusaa toisia esimerkiksi pelottelemalla tai tönimällä, joku rikkoo muiden leikit tms.  Mietitään yhdessä millä eri tavoilla tilanteet voisi ratkaista. Miten tehdään sovinto, annetaan anteeksi tai miten suuttumusta voi hillitä? Oletko joskus puolustanut ystävääsi? Mitä teit?

c. Aikuinen laittaa koriin lappuja, joihin on kirjoitettu pieniä kuvauksia ongelmatilanteista, jotka liittyvät kiusaamiseen, valehteluun, kantelemiseen, lyömiseen, haukkumiseen yms. Joku lapsista nostaa lapun, luetaan ongelma yhdessä ja mietitään miten asian voisi ratkaista.

d. Lapuille voidaan kirjoittaa myös arkisia  pulmatilanteita: Mitä teen, jos eksyn kaupassa, olen hukannut kotiavaimen, eikä ketään ole kotona, kaveri on kaatunut pyörällä ja on satuttanut itsensä jne.

Elokuvassa ei käytetty perinteisiä vuorosanoja, vaan tarina kerrottiin äänten ja ajatuskuplien, ilmeiden ja eleiden avulla.

2.  Pantomiimi- ja varjoleikit

a. Tehdään pantomiimiharjoituksia. Arvataan, mitä joku esittää.

b. Yhdistetään pantomiimiin varjoteatteri. Kun esitetään kankaan takana, arvaaminen vaikeutuu. Esitykset kannattaa esittää mahdollisimman lähellä lakanaa, siten hahmot näkyvät selvemmin.

c. Valon ja varjon avulla voi leikkiä myös arvausleikkejä. Yleisö istuu pimeässä huoneessa kasvot seinään päin. Arvuuttaja sytyttää taskulampun yleisön takana ja heijastaa lampun valokeilan seinään. Pidetään jotakin esinettä valokeilassa ja muiden on arvattava varjokuvasta mikä esine on kyseessä. Harjoittelemalla etukäteen voi saada esinettä pidettyä sellaisessa asennossa ettei sitä heti arvaa.

3. Varjoteatteri

Esitetään Kolme pukkia –tarina varjoteatterina.

a. Millaisia vuorosanoja tarinan hahmoilla voisi olla?
Keksitään yhdessä ja esitetään.

b. Elokuvan pukit saivat sorkistaan hauskan, rytmikkään äänen. Niiden ”kuorolaulu” tai ääntely oli varsin hupaisaa sekin. Keksitään yhdessä omiin esityksiin erilaisia ääniä kuvaamaan asioita. Omaa kehoaan voi käyttää soittimena. Kokeillaan, millaisia ääniä ihmiskehosta lähtee.

c. Elokuvan loppukohtaus on erilainen kuin mitä tarinasta on totuttu kuulemaan.
Luetaan kansansatu ja pohditaan eroa elokuvan ja tarinan välillä. Miksi elokuvantekijä on halunnut tarinalle tällaisen lopun? Miten muuten tarina voisi päättyä?

4. Tehdään Kolme pukkia –sarjakuva. Tarvitaan lyijykyniä ja paperia.

5. Kuningas ja lapset -juoksuleikki

Yksi lapsista on kuningas ja muut lapsia. Kuningas menee leikkialueen toiseen päähän ja lapset  keksivät toisessa päässä aiheen, mitä he esittävät pantomiimina kuninkaalle. Lapset tulevat kuninkaan luo ja asettuvat noin kahden metrin päähän hänestä ja tervehtivät: ”Hyvää päivää, kuningas.” Kuningas vastaa: ”Hyvää päivää lapset. Mitä te olette tänään tehneet?”  Lapset alkavat esittää keksimäänsä aihetta esim. hampaitten pesu, hiihtäminen, siivoaminen yms. Kun kuningas arvaa aiheen oikein, hän huutaa sen ääneen. Silloin lapset juoksevat karkuun ja kuningas lähtee ottamaan heitä kiinni. Jos kuningas saa kosketettua lasta, tulee hänestä kuninkaan alamainen, joka yrittää myös saada vapaina juoksevia lapsia kiinni. Kuningas vaihtuu, kun kaikki on saatu kiinni.

Kupperis kapperis

1994

Punahilkkainen neitonen on matkalla mummelin mökkiin ja saa suden peräänsä. Punahilkan, suden ja mummon tuttu tarina saa uusia käänteitä, kun elokuvaan yhdistetään hahmoja ja juonikäänteitä muista tutuista saduista.

1. Mitä hullunkurista elokuvassa oli? Mitä tuttuja satuja tunnistitte elokuvasta?

2. Tehdään kaikki nurinkurin. Mietitään mitä kaikkea voi tehdä nurinkurin. Järjestetään nurinkurin-päivä. Pukeudutaan hassusti: miltä näyttäisi housut päässä ja hansikkaat jaloissa tai sukat käsissä, syödään kupista ja juodaan lautaselta. Kävellään peruuttamalla.

3. Tehdään paperinukkeja, joille voi vaihtaa päitä ja vartalon osia. Piirretään tukevalle paperille hahmoja; ihmisiä tai eläimiä, jotka väritetään ja leikataan irti. Sitten nukke leikataan kaulan kohdalta kahteen osaan ja edelleen vyötärön kohdalta poikki. Tässä vaiheessa osia on siis kolme. Aikuisen on hyvä antaa jonkinlainen yhteinen mitta (leveys) katkaistaville kohdille. Tämä siksi, että eri lasten piirtämiä paloja voi yhdistellä. Hauskuus syntyy siitä, että susi saa ylleen prinsessan pitsit ja jaloikseen sian sorkat.

4. Aikuinen valitsee tarinan, jonka kertoo ensin oikein. Toisella lukukerralla hän lisäilee tarinan joukkoon tai vaihtelee tarinan sanojen tilalle päättömiä asioita tai sanoja. Lasten pitää reagoida sovitulla merkillä, kun he huomaavat virheitä.

Lentävä possu

1994 / 7 min

Tarina kertoo pienestä possusta, joka osaa lentää kuin lintu. Possu karkaa klovnilta ja kulkee syksyiseen metsään. Sudenpentu haluaisi myös oppia lentämään, mutta taidon oppiminen näyttää ylivoimaiselta. Tulee talvi kylmine puhureineen ja possun on lennettävä etelään. Sudenpentu jää yksin maan kylmän kahleisiin, kunnes…

1. Rakennetaan siivet. Suunnitellaan siivet ensin lyijykynätyönä ja mietitään samalla kenelle siivet kuuluvat. Piirretään omien siipisuunnitelmien muoto pahville ja leikataan irti. Väritetään ja koristellaan siivet.

Tarvitaan: pahvia, sakset, pullovärit, liimaa, koristeita, kuten helmiä, höyheniä, sulkia, silkkipaperia, tikkuja yms.

Kun siivet ovat valmiit, kerrotaan tarina niiden omistajasta. Maalataan kuva liiduilla ja vesiväreillä omasta lentävästä olennosta.

2. Rakennetaan lentohärveli esimerkiksi romun osista yms. Tarvitaan ruuveja, muttereita, ym. osia, laatikoita, vahvaa liimaa ja  liisteriä, selluvillaa, pullovärejä jne.

Taikahattu

1987 / 9 min

Muuan kulkuri tarpoo paahtavassa auringonpaisteessa maantietä pitkin. Kuumissaan hän ottaa linnunpelättimen päästä hatun oman päänsä suojaksi. Mutta pelättimen hattupa ei olekaan aivan mikä tahansa lakkipahanen. Se on taikahattu, joka tahtoo aina palata takaisin.

1. Muotoillaan savesta minilinnunpelätin. Jos pelätintä aiotaan käyttää ulkona, niin täytyy muistaa, että se on poltettava ensin! Tekovaiheessa tehdään pelättimeen tikulla reikä, jotta sen voisi kuivana asettaa tikun nokkaan.

2. Rakennetaan lumesta erilaisia pelättimiä. Otetaan niistä valokuvat ja kootaan seinälle näyttelyksi.

3. Tehdään ilmapallonaamareita.

Tarvitaan: ilmapallo, tapettiliisteriä, sanomalehtiä, jotka on revitty valmiiksi suikaleiksi, mattoveitsi, pullovärejä, koristelutarvikkeita.

Puhalletaan ilmapallo ja päällystetään se liisterillä ja esimerkiksi sanomalehdestä revityillä suikaleilla. Tehdään vähintään kaksi kerrosta. Kun massa on kuivunut, se halkaistaan esimerkiksi mattoveitsellä kahtia. Muotoillaan silmä- ja suuaukot. Maalataan ja koristellaan, muistetaan myös hiukset! Kiinnitetään lopuksi kuminauha, jotta naamaria voi käyttää.

Nauris

1982 / 7 min

Nauris on hilpeä animaatiokertomus, kansansatu jättiläisnauriista, jota yritetään yhteisvoimin nostaa naurismaasta. Pienen hiiren voimat tuovat lopulta ratkaisun ponnistukseen.

1. Leikitään naurista ja talon väkeä. Köydenvedossa osa lapsista on ensin nauris ja osa talon väkeä. Mietitään, voisivatko aikuiset ottaa osaa leikkiin ja miten leikkijöiden jako tehtäisiin. Tässä leikissä nauris voi ehkä jäädä maahan… Muistakaa kannustushuudot!

Tarinassa ukko, joka kiskoi naurista, hakee akan apuun. Akka, jonka ukko kiskoi naurista, hakee rengin apuun. Renki, jonka haki apuun akka, jolla oli ukko, joka kiskoi naurista… jne.

2. Muistiharjoituksia

a. Istutaan piirissä. Aloittaja kertoo jotakin itsestään. Esimerkiksi: minä olen Mikko ja pidän kukista. Seuraava jatkaa: minä olen Maija ja minä pidän autoista. Vieressäni istuu Mikko, joka pitää kukista. Seuraava jatkaa: minä olen Miina ja pidän jäätelöstä. Vieressäni istuu Maija, joka pitää autoista ja hänen vieressään istuu Mikko, joka …

b. Lapset istuvat piirissä. Keskellä on 10-15 esinettä. Aikuinen luettelee esineiden nimiä: nalle, kynä, marakassi, kampa, sukka, palikka… Lapset poistavat yksin tai yhteistuumin ne esineet, joita ei lueteltu.

3. Mietitään erilaisia naurisreseptejä. Kokataan! Kuka on maistanut pannulla paistettuja nauriskuutioita?

4. Kylvetään siemeniä, jos mahdollista, niin ulkopenkkiin. Ulkona siemeniä voisi suojella itse tehty pelätin…

5. Kuunnellaan satu nauriista laulettuna, esimerkiksi levyltä ”Kissa Kehrääväinen”, esittäjänä Karviaiset.