Elokuva sijoittuu 1800-luvun Etelä-Pohjanmaalle. Alue oli hyvin maatalousvaltaista ja siellä oli hyvinvoivia kyliä ja taloja. Viljelyskelpoinen maa oli Etelä-Pohjanmaalla pitkälti raivattu käyttöön ja toisaalta vanha sääty-yhteiskunta oli murenemassa. Tiloja ei voitu enää välttämättä jakaa elinkelpoisina veljesten kesken. Tämä aiheutti turhautumista niissä nuorissa miehissä, joiden tausta oli talonpoikaissäädyssä, mutta joille omaa maatilaa ei ollut enää näköpiirissä. Aiheellinen pelko alenevasta asemasta yhteiskunnassa ja elintason putoaminen oli katalysaattori levottomalle ja väkivaltaiselle käyttäytymiselle.

Alkava koneellistuminen vähensi torpparien tarvetta, vaikka torppariksi päätyminen olisi merkinnyt yhteiskunnallisen ja sosiaalisen aseman heikkenemistä. Tilannetta voitaisiin verrata nykyisiin taantuviin teollisuuspaikkakuntiin, joissa nuorten näköalattomuus on johtanut epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja pahan ulkoistamiseen esimerkiksi maahanmuuttajiin. Puukkojunkkarien ja skinien taustalla on siis samoja rakenteellisia tekijöitä. Rauhaton kausi on selitetty myös vastareaktiona liian pitkälle viedylle sosiaaliselle kontrollille.

Tunnettuja puukkojunkkareita olivat mm. Antti Isotalo (1831 – 1891) Alahärmästä, Antti Rannanjärvi (1826 – 1882) Ylihärmästä, Matti Haapoja Isostakyröstä, Jaska Pukkila Kauhavalta ja Jaakko Jaakonpoika Hautamäki, joka sai surmansa Puustellin verihäissä syksyllä 1867. Samaan aikaan Kauhavan ”ruma vallesmanni” Adolf Hägglund onnistui pidättämään kaksi ensin mainittua junkkaria. Isotalo sai kuolemanrangaistuksen, joka tosin tuolloin olisi muuntunut karkotukseksi Siperiaan. Senaatti kuitenkin alensi tuomion 12 vuoden vankeudeksi. Rannanjärvi sai raipparangaistuksen.

Perinteisesti puukkojunkkarikauden päättymistä on selitetty nuorisoseuraliikkeen itsekasvatuksellisella sivistystyöllä ja herätysliikkeiden vaikutuksella. Alkoholin käyttöä yritettiin suitsia monin tavoin. Keisari ei kuitenkaan allekirjoittanut 1900-luvun alussa säädettyä kieltolakia. Nykyisin on korostettu elämän rauhoittuneen Etelä-Pohjanmaalla, kun Amerikan siirtolaisuus purki turhautuneen ”liikaväestön” pois. Tyypillisesti Amerikkaan lähdettiinkin juuri Pohjanmaalta.

SELITÄ SEURAAVAT KÄSITTEET:

a) Puukkojunkkari

b) Vallesmanni

c) Testamentti

d) Siirtolaisuus

e) Oltermanni

Eteläpohjalainen murre

Härmä-elokuvassa suuressa roolissa on myös omaleimainen murre.
Eteläpohjalaiseen puheenparteen voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Suomen murteiden sanakirja -sivustolla: