Erityiset-elokuvan päärooleissa olevat henkilöt ovat joko autismikirjolla tai tekevät työtä heidän kanssaan. Elokuvan autismikirjon ihmiset tarvitsivat paljon tukea arkeensa ja monella heistä autismiin liittyy myös kehitysvamma ja kommunikaation erityisvaikeuksia. Elokuvan toimintaympäristönä on Ranska ja siinä esitetyt tilanteet sekä autismikuntoutukseen liittyvät asiat on vahvasti sidottu sikäläiseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Tilanne Suomessa on monien asioiden kohdalla varsin toinen. Meillä autismikirjon lapsen varhaiskuntoutukseen kiinnitetään paljon huomiota ja esimerkiksi sopivaa kommunikointitapaa aletaan tukea jo varhain. Suomessa autismikirjon henkilöiden kuntoutukseen ja asumiseen liittyviä käytäntöjä valvovat aluevalvontavirastot eli AVI:t .

Elokuva nostaa esiin kuitenkin monia Suomessakin esillä olevia myös autismikirjoon liittyviä kysymyksiä, kuten palvelujen kilpailutusta, vanhempien voimavaroja ja yhteiskunnan suhtautumista erityisyyteen.

Ei myytävänä! -kampanjassa vastustettiin vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämistä hankintalain mukaisesti palveluita kilpailuttamalla. 32 kansalaisjärjestön yhteinen, yli 72 000 suomalaisen allekirjoittama Ei myytävänä -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle maaliskuussa 2018. Eduskunta hylkäsi aloitteen sisältämän lakiehdotuksen vammaisten ihmisten välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen kieltämisestä, mutta hyväksyi talousvaliokunnan lausuman asiantuntijatyöryhmän nimittämisestä. Tänä vuonna aloitti sosiaali- ja terveysministeriön perustama Osallisuustyöryhmä, jonka tarkoitus on turvata ja lisätä vammaisten ihmisten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa ja palveluiden järjestämisessä.

Elokuva sivuaa myös yleismaailmallisia autismikirjon henkilöiden vanhempien jaksamiseen ja luopumiseen liittyviä kysymyksiä. Autismiliitto teki autismikirjon lasten ja nuorten vanhempien jaksamiseen liittyvän kyselyn ”Kuinka sinä voit” vuonna 2017. Kyselyssä eräs vanhempi totesi, että ”äärirajoilla mennään”. Vanhemmat kertoivat arkea eniten kuormittavan autismikirjon lapsen autismiin liittyvät oireet, vanhemman jatkuva ajanpuute ja tukipalveluiden riittämättömyys. Vanhemmilta kysyttiin myös tulevaisuutta koskevia ajatuksia ja huolia. Keskeisimmät teemat, jotka vastauksissa nousivat esiin, liittyivät lapsen itsenäistymiseen ja oman paikan löytämiseen, lapsen pärjäämiseen työelämässä ja koulutuksessa ja siihen, mitä lapselle tapahtuu vanhempien vanhenemisen, väsymisen, sairastumisen tai kuoleman jälkeen.

Tärkeänä aiheena elokuvassa oli myös kysymys siitä, mitä tarkoittaa, kun erityisyys törmää yhteiskuntaan ja siinä oleviin kirjoitettuihin ja kirjoittamattomiin sääntöihin. Kuinka suvaitsevaisia olemme kohdatessamme jotain sellaista, josta meillä ei ole aiempaa kokemusta? Sallimmeko erityisten, tässä tapauksessa autismikirjon ihmisten, olla mukana ja osallistua yhteiskuntaan erityispiirteineen ja otammeko huomioon heidän tarvitsemansa tuen ja mahdolliset mukautukset? Autismiliitto haluaa kiinnittää huomiota esteettömyyteen ja saavutettavuuteen autismikirjon henkilöiden kohdalla. Yhteiskunnassa autismikirjon henkilöiden usein kohtaamat vaikeudet liittyvät kommunikoinnin, sosiaaliseen kanssakäymisen sekä ympäristön ja aistitoiminnan aiheuttamiin esteisiin.

Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2007 ja sopimuksen ratifiointi, eli sen lopullinen voimaan saattaminen maassamme saatiin päätökseen kesäkuussa 2016. Sopimuksella pyritään luomaan vammaisten syrjintää kieltäviä lakeja ja säädöksiä. Vammaisille henkilöille pyritään myös takaamaan tasapuolinen kohtelu eri elämänalueilla. Sopimus velvoittaa sen allekirjoittanutta ja ratifioinutta maata myös huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Asennemuutos, stereotypioiden poistaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen ovat myös tärkeitä sopimukseen kirjattuja sisältöjä.

YK:n nimeämää Maailman autismitietoisuuden päivää (WAAD) vietetään aina 2.4. Autismiliitolla viikko 30.3.-3.4 on vuonna 2020 nimetty Autismitietoisuuden viikoksi. Viikon aikana liitto, liiton jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit järjestävät tapahtumia eri puolilla Suomea. Tavoitteena on lisätä autismitietoa ja tarjota autismikirjon ihmisille ja heidän läheisilleen saavutettavia tapahtumia. Juhlimme autismikirjon ihmisiä – jokainen arvokas ja ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin hän on.