1. Babelin keskeiseksi teemaksi nousee kommunikaatio ja sen vaikeus. Elokuvan kautta on mahdollista käsitellä tätä laajaa teema monista näkökulmista.

• Jakaantukaa ryhmiksi, joissa pohditte kommunikaation käsitettä. Miettikää mitä kaikkea kommunikaatio pitää sisällään ja mitä se merkitsee? Mitkä ovat kommunikaation edellytyksiä? Mistä osatekijöistä kommunikointitilanne muodostuu? Voitte havainnoida keskinäistä kommunikaatiotanne ja miettiä miten se toimii. Kirjatkaa havaintojanne ylös. Esitelkää lopuksi tuloksianne ja havaintojanne muille ryhmille. Vertailkaa määritelmiänne ja keskustelkaa niistä.
• Voitte myös verrata omia huomioitanne seuraaviin kommunikaation määritelmiin, päädyittekö samanlaisiin tuloksiin?

”Kommunikaatio on paljon enemmän kuin sanallinen viestintä. Siihen liittyvät kaikki inhimilliseen käyttäytymiseen liittyvät toiminnot kuten ilmeet, eleet, asennot ja koko se tapa, jolla toinen ihminen kohdataan. Kommunikaatiossa voidaan vaikuttaa toisen ihmisen ajatteluun tai käyttäytymiseen. Kommunikaatio on vuorovaikutuksen välttämätön edellytys, sillä ilman sanallista tai sanatonta viestintää ei voi olla myöskään vuorovaikutusta.

Kommunikaatioprosessin tehtävänä on joko tiedon välittäminen tai toimiminen ihmissuhteen osatekijänä. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa kommunikaatio toimii perustana vuorovaikutukselle. Kommunikaatiossa on samanaikaisesti kaksi tasoa: sanallinen ja sanaton. Sanallinen edustaa vain pientä osaa ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Sanojen merkitys ei ole sama kaikille, vaan se vaihtelee jopa saman kielen ja kulttuurin piirissä. Sanallisen kommunikaation pulma on siinä, että vastaanottaja saattaa tulkita sen hyvin eri tavalla kuin lähettäjä. Ihmisten kyky ilmaista itseään verbaalisesti vaihtelee suuresti, varsinkin kun on kysymys tunteista ja käsitteellisellä tasolla olevista aiheista. Sanallisen viestinnän selkeyteen ja yksiselitteisyyteen on tärkeää kiinnittää huomiota. Vastaanottajalta saatavan palautteen avulla voi tehdä johtopäätöksiä, tulkitseeko hän viestin sisällön juuri sillä tavoin kuin lähettäjä on tarkoittanut. Sanaton kommunikaatio voidaan jakaa merkki-, toiminta-. ja välinekommunikaatioon. Merkkikommunikaatioon kuuluvat kaikki eleet, ja sen tulkitsemiseen tarvitaan ensisijaisesti näköaistia, esim. hymy, pään nyökkääminen ja käsimerkit. Toimintakommunikaatiota ovat sellaiset eleet, joita ei ole tarkoitettu erityisiksi merkeiksi, esim. seisominen, itkeminen, laulaminen. Sen vastaanottamiseen tarvitaan ainakin näkö-,kuulo- ja mahdollisesti myös tuntoaistia. Välinekommunikaatioon lasketaan kuuluvaksi esineiden avulla välitettävä viestintä. Välineitä ovat mm. vaatteet, kampaus, korut, huonekalut ja muut vuorovaikutuksen ulkoiset piirteet.

Sanaton kommunikaatio on kulttuurisidonnaista ja se opitaan malleja jäljittelemällä. Sanattomien viestien merkitykset ovat erilaisia eri kulttuureissa.”

(http://www.alli.fi/tieto/polycult/3_1.html)

2. Jürgen Habermasin mukaan kommunikaation käsite voidaan lyhyesti määritellä yhteisymmärrykseen pyrkiväksi toiminnaksi. Ihmiset pyrkivät siis ymmärtämään toisiaan ja ratkaisemaan keskinäiset ongelmansa yhteisymmärryksessä. Toisen ihmisen hyväksikäyttöön perustuva välineellinen toiminta on kommunikatiivisen toiminnan vaihtoehto. Toiminta perustuu tarvittaessa toisten kustannuksella savutettavaan omaan menestykseen eikä suinkaan yhteisymmärrykseen. (kts. Kajanoja, Jouko: Kommunikatiivinen yhteiskunta.)

• Millaisia kommunikaatiovaikeuksia ja -katkoksia löydätte elokuvasta? Tehkää lista näistä tilanteista ja etsikää ratkaisuja niihin. Mistä ongelmat johtuvat ja miten neuvoisitte tilanteen osapuolia? (Elokuvassa ilmenevät kommunikaatio-ongelmat voi jaotella sukupuolten, sukupolvien, sosiaalisten luokkien ja kulttuurien välisiin.)
• Oppilaita voi myös kannustaa miettimään näihin kategorioihin liittyviä kommunikaatiotilanteita omasta elämästään ja lähipiiristään ja etsimään sitä kautta ratkaisuja. Esimerkiksi sukupolvien väliset viestintäongelmat ovat varmasti monelle tuttuja.
• Elokuvan tilanteet voidaan käydä läpi myös siten, että oppilaat vaikkapa ryhmissä kirjoittavat episodit uusiksi miettien millaisilla kommunikaatiokeinoilla ongelmilta vältyttäisiin.

Kommunikaation rakennetta ja toimintaa kuvaamaan on myös kehitetty erilaisia malleja ja kaavioita. Yksi näistä on Roman Jakobsonin rakentama malli kommunikaatiotilanteen osatekijöistä.

• Tutustukaa tähän malliin ja analysoikaa muutamia Babel -elokuvasta valitsemianne kommunikaatiotilanteita sen avulla. Mallin avulla voitte erotella vuorovaikutustilanteen osatekijät ja hahmottaa paremmin sen eteneminen ja siihen mahdollisesti liittyvät valtasuhteet ja roolit.

Jakobsonin malli lähtee siitä että kaikessa kielellisessä kommunikaatiossa puhuttelija lähettää sanoman puhuteltavalle. Toimiakseen sanoma vaatii verbaalisen ”kontekstin”, asian johon se viittaa. Kommunikaation toimiminen myös edellyttää ainakin osittain yhteistä koodia, siis kieltä, ja kontaktia, siis fyysistä tai psyykkistä yhteyttä. Näistä osista koostuva kommunikaatiotapahtuma voidaan esittää seuraavanlaisena kaaviona:

 

puhuttelija

konteksti sanoma kontakti koodi

puhuteltava

 

 

Muista kommunikaation ja viestinnän malleista löytyy lyhyitä esittelyjä esimerkiksi John Fisken kirjasta Merkkien kieli. Johdatus viestinnän tutkimiseen (Vastapaino, 1998).

3. Keskustelkaa ryhmissä mitä ovat hyvät vuorovaikutustaidot. Arvioikaa omia vuorovaikutustaitojanne ja pohtikaa miten luokkanne sisäinen kommunikaatio ja vuorovaikutus toimivat.

Voitte myös lukea keskustelun pohjaksi tai sen jälkeen seuraavan tekstin:

Vuorovaikutustaitojen perusta

Vuorovaikutus perustuu itseilmaisuun ja kuuntelemisen taitoon. Itseilmaisu on ihmisen tarve tulla ymmärretyksi. Se on taito, jota voi opetella, mutta siihen liittyy kyky olla avoin. Avoin ihminen ilmaisee ajatuksiaan ja tunteitaan sen verran kuin pitää hyvänä, mutta hänen ei tarvitse nähdä vaivaa salatakseen ja peittääkseen jotain osaa itsestään. Hänen ilmaisunsa ovat yhdenmukaisia tunteiden kanssa. Itseilmaisun esteitä ovat pelko, ettei tule ymmärretyksi, epätietoisuus siitä mitä haluaisi ilmaista sekä omien ristiriitaisuuksien tunnistamattomuus. Itseilmaisu koostuu ajatusten ja tulkintojen, havaintojen, tunteiden pyrkimysten ja tietoisuuden tiedostamisesta ja ilmaisemisesta sekä omasta puolesta puhumisesta. Itseilmaisun hyöty näkyy arvostavana asenteena itseä kohtaan ja sen pohjalta pystyy myös arvostamaan muita ja kiinnostuu kuuntelemaan muiden ajatuksia. Aktiivinen kuuntelu perustuu myönteiseen, tiedonhaluiseen ja kiinnostuneeseen asenteeseen elämään ja ihmisiin. Se tarkoittaa sitä, että kuulemme toisen sanat tai hiljaisuuden, pyrimme ymmärtämään ilmaisijan tunnetilaa, havaitsemme kehon kielen eli ilmeet, eleet, asennot ja äänensävyt. Kuuntelijalla on pyrkimys olla tietoinen omasta vaikeudesta pysyä aiheessa ja sen tuottamasta kiireestä selitellä, tulkita tai vaihtaa asiaa sekä pyrkimys siirtää omat asiat pois mielestä ja antautua ottamaan vastaan toinen ihminen. Aktiivinen kuuntelija antaa suostumuksensa vuorovaikutukseen siinä asiassa, jonka toinen aloittaa. Aktiivista kuuntelutilannetta voi parantaa katsomalla puhujaan, hiukan kumartumalla tai suuntautumalla puhujaan päin, kuuntelija reagoi ilmeillä, pienillä välisanoilla ja nyökkäyksellä. Kuuntelija kysyy lisää ja epäselvissä kohdissa hän sanoo kuinka ymmärsi puhujan tarkoittavan sanomansa asian. Kuuntelija ei tee samalla muuta vaan keskittyy kuuntelemiseen. Kuuntelemisen esteitä on monenlaisia, mutta selvimmin ne tulevat esille keskustelutilanteessa, kun kuuntelija ei ole kiinnostunut toisesta ihmisestä, hänen mielipiteestään tai asioista. Kuuntelija ei myöskään halua antautua toisen ihmisen vaikutukselle alttiiksi kuuntelemalla eikä halua, että asiat vaikuttavat häneen. Kuuntelu voi olla valikoivaa. Kuuntelija keskittyy vain miettimään omia sanomisiaan eli mitä sanoisi seuraavaksi. Keskustelu koetaan kilpailutilanteena. Tärkeäksi nousee oman vallan tavoittelu puhujan keskeytykselläkin.

4. Kommunikaation kehittäminen

Tapaan kommunikoida vaikuttavat ennen ´kaikkea itsetuntemus, ihmistuntemus, empatiakyky, asennoituminen ja yksilöllinen kommunikointimalli. Vilpitön kiinnostus, keskinäinen kunnioitus, asiallisuus, taito ilmaista ajatuksensa selkeästi, havainnointikyky, kuuntelutaito ja rehellisyys ja asiassa pysyminen luovat edellytyksiä onnistuneelle kommunikaatiolle. (http://www.alli.fi/tieto/polycult/3_1.html)

Kommunikatiivisuudesta voi lukea enemmän Jouko Kajanojan teoksesta Kommunikatiivinen yhteiskunta. Puheenvuoroja hyvinvointivaltiosta. (Tammi, 1996). Kirjassa on esitelty myös mm. ideaalisen puhetilanteen käsite. Keinoja onnistuneeseen vuorovaikutustapahtumaan voi etsiä myös Toini Ojalan ja Antti Uutelan Rakentava vuorovaikutus -kirjan (WSOY, 1993) avulla.

• Rakentakaa ryhmissä edellisen tekstin perusteella ihanteellinen vuorovaikutustilanne. Poimikaa tekstistä ensin hyvän kommunikaation elementit ja vuorovaikutuksen onnistumisen edellytykset. Valitkaa jokin elokuvan teemoista, vaikkapa laiton siirtolaisuus, ja valitkaa kaksi keskustelijaa puhumaan aiheesta. Pyrkikää siis mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen ja pitäkää mielessä vuorovaikutustaitojen perusta. Keskustelun jälkeen muu ryhmä arvioi tilannetta. Pohtikaa lisäksi yhdessä miten voisitte edesauttaa vuorovaikutuksen sujumista arkielämässänne tai vaikkapa omassa luokassanne.
• Tiedon vääristymistä kommunikaatioketjussa voi havainnollistaa klassisella Rikkinäinen puhelin – leikillä. Muodostakaa luokassa piiri. Yksi oppilas valitaan aloittajaksi, joka kuiskaa vierustoverilleen itse valitsemansa lauseen. Jokainen kuiskaa lauseen seuraavalle sellaisena kuin itse sen kuuli. Ringin viimeinen sanoo lauseen ääneen. Miten viesti muuttui matkan varrella?
• Valmistakaa ryhmissä elokuvan pohjalta Kommunikaatiodraama. Valitkaa jokin elokuvan kommunikaatiota kuvaava kohtaus ja jakakaa ryhmissä roolit. Jokainen ryhmä valitsee saman kohtauksen. Miettikää miten tilanne voisi edetä, reagoikaa tilanteeseen roolihahmonanne ja valmistakaa sitten noin kymmenen minuutin mittainen esitys. Kun kaikki ryhmät ovat esittäneet oman versionsa tapahtumien kulusta, vertailkaa yhdessä esityksiänne. Millaisia eri ratkaisutapoja löysitte?